TÄYDENNYSVAALIT

Unkarin vaalijärjestelmässä on täydennysvaalit määrättävä ja toimitettava seuraavissa tapauksissa.

1. Parlamenttivaaleissa:

Siinä tapauksessa, että jossain henkilökohtaisessa vaalipiirissä ei ole ollut ehdokasta, tai että myös kansanedustajavaalin toinen kierros on ollut mitätön (eli yksikään ehdokas ei ole saavuttanut edustajapaikkaa), on toimitettava täydennysvaalit.

Täydennysvaalit on määrättävä myös siinä tapauksessa, että henkilökohtaisesta vaalipiiristä valitun kansanedustajan valtuus lakkaa.

Täytevaali toimitetaan parlamenttivaalien yleisten sääntöjen mukaisesti.


2. Kunnallisvaaleissa ja kaupungin- tai kunnanjohtajien vaaleissa:

Kunnallisvaltuusto:

a) 10 000 asukkaan tai sitä suuremmilla paikkakunnilla valtuutetut valitaan pieneltä listalta:

Jos vaaleissa on vähemmän ehdokkaita kuin mitä asukasluvun perusteella valittavien valtuutettujen määrä edellyttäisi, vaalia ei voida toimittaa, ja on määrättävä täydennysvaalit.
Täydennysvaalit on toimitettava myös siinä tapauksessa, että valituksi tulee vähemmän valtuutettuja kuin laissa on määrätty. Silloin on määrättävä täyttämättömiä valtuustopaikkoja koskevat täydennysvaalit.

Siinä tapauksessa, että pieneltä listalta valittujen valtuutettujen määrä laskee ennen seuraavia kunnallisvaaleja alle valtuuston toiminnan edellyttämän määrän, on tyhjien paikkojen täyttämiseksi määrättävä täydennysvaalit.

b) 10 000 asukkaan tai sitä suuremmilla paikkakunnilla osa valtuutetuista valitaan henkilökohtaisista vaalipiireistä, osa saavuttaa valtuustopaikan kompensaatiolistalta.

Jos henkilökohtaisessa vaalipiirissä ei ole ehdokaan puuttuessa voitu toimittaa vaalia, tai jos kaksi tai useampi ehdokas on saavuttanut yhtä suuren suurimman äänimäärän, on määrättävä täydennysvaalit.

Jos henkilökohtaisesta vaalipiiristä valitun valtuutetun valtuus on lakannut, on tyhjentynyt valtuustopaikka täytettävä täydenneysvaalin avulla.


Sekä kohtaa a) että b) koskevat seuraavat:

- Jos vaalit ovat jääneet toimittamatta ehdokkaiden puutteesa, pidennetään siihen asti toimineen valtuuston toimikautta täydennysvaalien päivään saakka.
- Valtuusto voi hajottaa itsensä ennen toimikautensa päättymistä. Siinä tapauksessa on täydennysvaalit määrättävä pidettäviksi 75 päivän kuluessa. Valtuusto hoitaa tehtäviään ja harjoittaa toimivaltaansa seuraavan valtuuston järjestäytymiskokoukseen saakka. Valtuustoa ei voi julistaa hajonneeksi kuuden kuukauden aikana edellisistä vaaleista, eikä myöskään toimikauden päättymistä edeltävän vuoden aikana.
- Eduskunta voi perustuslakituomioistuimen mielipiteen kuulemisen jälkeen ja hallituksen tekemän esityksen perusteella hajoittaa sellaisen paikallisvaltuuston, jonka toiminta on perustuslain vastaista. Samalla sen on määrättävä täydennysvaalit pidettäviksi 60 päivän kuluessa. 


Vähemmistöjen kunnallisvaltuusto:

Jos vähemmistöjen kunnallisvaltuusto on hajotettu tai hajonnut, tai jos valtuutettujen määrä putoaa alle toimintaan tarvittavan määrän, on toimitettava täydennysvaalit.


Kaupungin- tai kunnanjohtajan sekä ylipormestarin vaalit:

Jos vaaleja ei ole voitu ehdokkaan puutteessa järjestää tai jos yhtä suuren suurimman äänimäärän on saavuttanut kaksi tai useampi ehdokasta, on toimitettava täydennysvaalit.

Samalla tavalla on toimitettava täydennysvaalit, jos vaaleilla valitun kaupungin- tai kunnanjohtajan valtuus lakkaa ennen seuraavia yleisiä kunnallisvaaleja (esim.: eroaa tehtävästään, menettää äänioikeutensa, kuolee, tai jos valtuusto on hajotettu tai hajonnut).


Asianomainen vaalilautakunta määrää täydennysvaalit pidettäväksi syyn esiintulosta lasketun 30 päivän kuluessa. Kunnallisvaalien tapauksessa on yleisenä sääntönä, että täydennysvaaleja ei voi määrätä pidettäväksi yleisiä vaaleja edeltävien ja niitä seuraavien 6 kuukauden aikana. Täydennysvaaleissa on noudatettava yleisten vaalien sääntöjä.