EDUSKUNTAVAALIT UNKARISSA
1998

Unkarin tasavallan perustuslaki määrää, että Unkarin tasavalta on riippumaton, demokraattinen oikeusvaltio, jossa kaikki valta on kansalla, joka harjoittaa suvereenisuuttaan vaalilla valittujen edustajien kautta sekä välittömästi.

Perustuslaki määrää myös eduskuntavaalien ajankohdasta: kansanedustajien yleinen vaali on järjestettävä edellisen eduskunnan valitsemisesta kuluneen neljännen vuoden huhti- tai toukokuussa. Vaalin tarkan ajankohdan määrää tasavallan presidentti.

Vuonna 1989 säädetty, kansanedustajien vaaleja koskeva laki on vakiinnuttanut Unkariin kaksivaiheisen, sekatyyppisen vaalijärjestelmän, joka yhdistää piirteitä sekä henkilökohtaisiin vaalipiireihin että listoihin perustuvista järjestelmistä.

Unkarin eduskunta koostuu 386 kansanedustajasta, joista 176 valitaan henkilökohtaisesta vaalipiiristä, 152 alueelliselta listalta ja 58 valtakunnalliselta listalta.

Edellä määrätyn mukaisesti Unkarin vaalijärjestelmä rakentuu seuraavasti:

 - 176 henkilökohtaista vaalipiiriä: maa jakautuu 176 henkilökohtaiseen vaalipiiriin, joista jokaisesta pääsee eduskuntaan yksi kansanedustaja. 
 - 20 alueellista vaalipiiriä: laki on vakiinnuttanut 20 alueellista vaalipiiriä, jotka kattavat 19 lääniä sekä pääkaupungin alueen. Näissä vaalipiireissä järjestetään listaäänestys. Listoilta voidaan jakaa korkeintaan 152 edustajapaikkaa.
 - Valtakunnallinen (kompensoiva) lista: Tältä listalta jaetaan vähintään 58 edustajapaikkaa niiden äänten perusteella, jotka on annettu puolueiden henkilöehdokkaille, jotka eivät ole saaneet edustajapaikkaa sekä niiden äänten, jotka on annettu alueellisissa vaalipiireissä mutta eivät ole riittäneet edustajapaikkaan (molempia edellisiä kutsutaan hajaääniksi). 

Unkarin kansalaisilla on eduskuntavaaleissa kaksi ääntä. Yhden äänen kansalainen voi antaa henkilökohtaisen vaalipiirin ehdokkaalle, toisen alueelliselle listalle. Valtakunnalliselle listalle ei voi antaa ääntä.

Vaalijärjestelmän tärkeä elementti on edustajapaikan saavutuskynnys, joka tarkoittaa sitä, että alueellisilta ja valtakunnalliselta listalta voivat saada edustajapaikkoja vain ne puolueet, jotka ovat saaneet enemmän kuin 5%:a alueellisille listoille valtakunnallisesti annetuista hyväksytyistä äänistä. 

Merkittävä seulontatehtävä on myös ehdokasasettelujärjestelmällä, joka mahdollistaa sen, että eduskuntaan pääsevät vain todella merkittävän yhteiskunnallisen tuen omaavat poliittiset voimat.

Ehdokasasettelu 

1. Henkilökohtaisissa vaalipiireissä on sekä sitoutumattomien että puolueiden nimittämien kansanedustajaehdokkaiden kerättävä 750 hyväksyttyä kannatuslipuketta ennen kuin voi asettua ehdokkaaksi.
2. Puolue, joka on kyennyt asettamaan ehdokkaita yhteen neljäsosaan alueellisten vaalipiirien henkilökohtaisista vaalipiireistä, mutta vähintään kahdessa henkilökohtaisessa vaalipiirissä, voi perustaa alueellisen listan.
3. Puolue, joka on perustanut alueellisen listan seitsemässä alueellisessa vaalipiirissä, on oikeutettu perustamaan valtakunnallisen listan.

Edustajapaikkojen jakojärjestelmä

Henkilökohtaiset vaalipiirit perustuvat absoluuttisen enemmistön periaatteeseen, jonka mukaan kansanedustajaksi valitaan se ehdokas, joka on saanut vaalipiirissä yli puolet annetuista äänistä. Jos vaalipiirissä ei ollut sellaista ehdokasta, on järjestettävä toinen äänestyskierros. Toisella äänestyskierroksella laki ei vaadi absoluuttista enemmistöä, vaan edustajapaikan saavuttaa eniten ääniä saanut ehdokas.

Alueellisissa vaalipiireissä puolueiden listojen ehdokkaat saavuttavat edustajapaikan annettujen äänien perusteella, äänestyslipuissa esiintyvässä järjestyksessä (kiinteä lista). Edustajapaikkojen jako tapahtuu Hagenbach-Bischoff-menetelmällä, mutta edustajapaikkaa ei voi saavuttaa sellainen lista, joka ei ole kerännyt yli 5%:a kaikille puoluelistoille annetuista, valtakunnallisesti lasketuista hyväksytyistä äänistä.

Valtakunnalliselta listalta (kompensoiva lista) puolueet saavat edustajapaikkoja hajaäänien perusteella. Hajaääniä ovat: henkilökohtaisissa vaalipiireissä sellaiset ehdokkaille annetut äänet, joilla ei ole saavutettu edustajapaikkaa kummallakaan vaalikierroksella, sekä ne alueellisessa vaalipiirissä, vaalien tuloksellisella kierroksella, annetut äänet, jotka eivät ole riittäneet edustajapaikan saavuttamiseen, tai jotka ovat ylittäneet edustajapaikan saavuttamiseen tarvitun äänimäärän. Kansanedustajapaikkojen jako tapahtuu d’Hont-menetelmällä, mutta edustajapaikkaa ei voi saada valtakunnalliseltakaan listalta sellainen puolue, joka ei ole ylittänyt 5%:n eduskuntakynnystä.

Unkarin eduskuntavaalien tulos vuonna 1998

Kansanedustajapaikkojen jakautuminen vuoden 1998 eduskuntavaalien jälkeen

Kansanedustajien lukumäärä: 386

Eduskuntavaalien 1. ja 2. kierroksen äänestysvilkkaus vuosina 1994 ja 1998