Kansanäänestys 1997

 Unkarin Tasavallan perustuslaki määrää, että Unkarin Tasavallassa kansalaiset ottavat osaa maan asioiden hoitoon ensisijaisesti välillisesti, vaaleissa valittujen kansanedustajien kautta. Osa demokratiaa on kuitenkin myös se, että erittäin tärkeissä, kaikkia koskettavissa asioissa kansa voi ottaa osaa päätöksentekoon tai vaikuttaa asiaan myös välittömästi. Tätä tarkoitusta palvelee valtakunnallinen kansanäänestys.

Valtakunnallisen kansanäänestyksen voi määrätä vain eduskunta.

Kansanäänestykseen voidaan päätyä kahdessa tapauksessa:

a) vähintään 200 000 äänioikeutetun kansalaisen aloitteesta eduskunnan on pakko määrätä kansanäänestys riippumatta siitä, onko se itse samaa mieltä kansanäänestyksen määräämisestä. Tällainen kansanäänestys on aina ratkaiseva eli sen tulos on eduskuntaan nähden sitova.

b) lain määräämissä tapauksissa eduskunta on velvollinen vain harkitsemaan kansanäänestyksen määräämistä, punnitsemaan, määrätäänkö kansanäänestys vai ei: tämä on fakultatiivinen kansanäänestys. Fakultatiivinen kansanäänestys voi olla neuvoa-antava tai ratkaiseva

Fakultatiivinen valtakunnallinen kansanäänestys voidaan järjestää seuraavien tahojen aloitteesta:

a) äänioikeutetut kansalaiset (jos aloitetta kannattaa yli 100 000, mutta alle 200 000 äänioikeutettua)

b) tasavallan presidentti,

c) hallitus,

d) vähintään yksi kolmannes vaaleissa valituista kansanedustajista.

Kansanäänestysaloitteen tekijöiden on muotoiltava kansanäänestykseen ehdotettu kysymys.

Kansanäänestyksen ajankohdasta päättää tasavallan presidentti.

Tasavallan presidentti määrää kansanäänestyksen ajankohdan 15 vuorokauden kuluessa siitä, kun eduskunnan kansanäänestyksen määräämisestä annettua päätöstä koskeva valitusaika on tuloksettomana päättynyt tai valitus on käsitelty.

Kansanäänestys on määrättävaä pidettäväksi 90 päivän kuluessa siitä, kun kansanäänestyksen määräävä  eduskunnan päätös on julkistettu tai kun valitus on käsitelty.


Kansanäänestyksen ajankohta:

ei voi olla kansallinen juhlapäivä, pyhäpäivä, tai niitä edeltävä tai sellaista seuraava päivä,

ei voi olla kansanedustajien vaalien, kunnallisvaalien tai kaupungin- ja kunnanjohtajien vaalien kanssa samana päivänä eikä niitä edeltävän tai seuraavan 41 päivän aikana.

Siinä tapauksessa, että kansanäänestystä ei kansanedustajien vaalien, kunnallisvaalien tai kaupungin- ja kunnanjohtajien vaalien vuoksi voi määrätä pidettäväksi eduskunnan antamaa päätöstä seuraavan 90 päivän aikana, on se määrättävä pidettäväksi vaaleja seuraavien 131 päivän kuluessa.

Tuloksellinen kansanäänestys

Kansanäänestys on tuloksellinen, jos osanottajamäärästä riippumatta enemmän kuin puolet kansanänestyksessä hyväksytysti äänestäneistä äänioikeutetuista kansalaisista tai ainakin  yksi neljännes kaikista äänioikeutetuista kansalaisista on antanut asetettuun kysymykseen yhtenevän vastauksen.

Eduskunta määräsi vuoden 1997 NATO-kansanäänestyksen omasta aloitteestaan, ja tunnusti kansanäänestyksen tuloksen ratkaisevaksi ja sitovaksi eduskuntaan nähden.

Vuoden 1997 kansanäänestyksen tulos ja äänestysvilkkaus:

 

16. marraskuuta 1997  järjestetyn kansanäänestyksen tulos

Valtakunnallinen yhteenveto

 Äänioikeutettujen määrä 8 059 039

Äänesti 3968688 hekilöä, 49,24% äänioikeutetuista
Ei äänestänyt    4090371 henkilöä, 50,76% äänioikeutetuista

KYLLÄ-vastuksia                   3344131 kappaletta,  85,33% äänistä
EI-vastauksia                              574983 kappaletta, 14,67% äänistä