SANASTO
VALTAKUNNALLISTA KANSANÄÄNESTYSTÄ VARTEN

estynyt äänestämään Äänestämään on estynyt se, joka oleskelee ulkomailla kansanäänestyspäivänä sekä se, jonka asuin- tai oleskelupaikka ei ole Unkarissa.

allekirjoitusten kerääminen Valtakunnallisen kansanäänestyksen määräämiseksi tehdyn kansalaisaloitteen tukemiseksi voidaan kerätä allekirjoituksia valtakunnallisen vaalilautakunnan hyväksymillä allekirjoitusten keräyslistoilla. Jokaisella kansalaisella on oikeus kerätä tätä tarkoitusta varten allekirjoituksia, myös julkisilla paikoilla, sekä harjoittaa tähän tarkoitukseen liittyvää toimintaa. Valtakunnallisesta kansanäänestyksestä ja kansalaisaloitteesta annetun vuoden 1998 III lain mukaan allekirjoituksia ei saa kerätä kansanedustajien vaaleja tai kunnallisvaaleja tai kaupungin- ja kunnanjohtajan vaaleja edeltävän ja niitä seuraavan 41 päivän aikana. Allekirjoituksia ei saa kerätä työpaikalla ja työsuhteeseen perustuvan työtehtävän suorittamisen aikana; maanpuolustuslaitoksessa tai asevoimissa työsuhteessa olevalta henkilöltä työpaikalla tai työtehtävän suorittamisen aikana; eikä julkisen liikenteen kulkuvälineissä. Jokainen allekirjoitusten keräyslista on aloitettava kansanäänestykseen ehdotetulla kysymyksellä. Omakätisen allekirjoituksen lisäksi allekirjoitusten keräyslistaan on merkittävä myös allekirjoittajan nimi, osoite ja henkilötunnus sekä allekirjoituksia keräävän henkilön allekirjoitus.

allekirjoitusten oikeellisuuden todistaminen Oikeellisuuden todistaminen tarkoittaa kansanäänestyksen määräämiseen tarvittavan allekirjoitusten määrän tarkistamista sekä kansanäänestysaloitteen allekirjoittaneiden kansalaisten henkilöllisyyden todistamista ainoastaan äänestysoikeuden ja asuinpaikan toteamistarkoituksessa henkilötieto- ja osoiterekisterin tietojen perusteella. Äänioikeutettujen allekirjoittamat allekirjoitusten keräyslistat on jätettävä valtakunnallisen vaalilautakunnan puheenjohtajalle.

yhtäläinen äänioikeus Äänioikeuden yhtäläisyyden periaate ilmentää sitä vaatimusta, että jokainen äänestämään oikeutettu ottaa osaa vaaleihin yhtäläisin oikeuksin, tarkemmin sanottuna jokaisella äänestämään oikeutetulla on oltava samanarvoinen äänioikeus. Samanarvoinen äänioikeus tarkoittaa toisaalta äänten lukumääräistä yhtenevyyttä, eli jokaisella äänioikeutetulla on oltava yhtä monta ääntä, valtakunnallisen kansanäänestyksen tapauksessa siis yhtä monta kuin on kysymyksiä. Toisaalta samanarvoinen äänioikeus tarkoittaa onnistumisarvon yhtenevyyttä, eli äänioikeutettujen äänet vaikuttavat äänestyksen lopputulokseen yhtenevässä määrin.

tarkistaminen Tarkistaminen seuraa koko kansanäänestyksen toimeenpanon tapahtumakulkua. Vaaliviranomaisten toiminta ja tehtävät ovat julkisia. Aloitteen tekijän edustajat voivat olla läsnä allekirjoituksia tarkistettaessa. Aloitteen tekijöiden yhteinen edustaja ja niiden eduskuntaryhmän omaavien puolueiden edustajat, jotka eivät olleet aloitteen tekijöitä, voivat ottaa osaa vaalilautakuntien työskentelyyn. Aloitteen tehneiden järjestöjen edustajat voivat lähettää valtakunnalliseen vaalilautakuntaan yhden yhteisen valtuutetun. Kansanäänestyksen julkisuutta vahvistaa myös se, että lehdistön edustajat voivat olla ilman lupaa läsnä vaaliviranomaisten työskentelyssä kuitenkaan häiritsemättä niiden työtä. Kansanäänestyksen lainmukaisen toimittamisen varmistaa myös lainsäädännön takaama muutoksenhakumenettely. Kansainvälisten tarkkailijoiden läsnäolo on sekin tietynlainen tae järjestelmän avoimuudesta. (ks. myös: muutoksenhaku)

ensimmäisenä äänestävä äänioikeutettu Ääntenlaskulautakunta tutkii vaaliuurnat, eli tarkistaa, että ne ovat tyhjät, ennen äänestyksen aloittamista ensimmäisenä äänestämään saapuvan äänioikeutetun läsnäollessa ja sen jälkeen sulkee ne. Tämän jälkeen ääntenlaskulautakunta asettaa uurnaan tarkistuslipun, jonka myös ensimmäisenä äänestävä äänioikeutettu allekirjoittaa. Tämä henkilö ei voi olla ääntenlaskulautakunnan jäsen.

tuloksellisuus Unkarin perustuslain mukaan kansanäänestys on tuloksellinen, jos osanottajamäärästä riippumatta enemmän kuin puolet hyväksytysti äänestäneistä äänioikeutetuista kansalaisista tai ainakin yksi neljännes kaikista äänioikeutetuista kansalaisista on antanut asetettuun kysymykseen yhtäläisen vastauksen.

ilmoitus Vaaliluetteloon ottamisesta lähetetty ilmoitus, yleisesti tunnetulta nimeltään „koputuslappu” tiedottaa kansalaiselle lähestyvästä kansanäänestyksestä sekä siitä, että hänellä on siinä äänioikeus. Se sisältää myös tietoa kansanäänestyksen määräämisestä, vaaliluetteloon ottamisesta sekä siitä milloin, missä ja miten voi äänestää. Jos äänioikeutettu ei saa ilmoitusta, hänen on pyydettävä sitä asuinpaikkansa kaupungin- tai kunnanjohtajan viraston notaarilta.

fakultatiivinen kansanäänestys Jos eduskunta on velvollinen vain miettimään kansanäänestyksen määräämistä eli se vain harkitsee, määrätäänkö kansanäänestys pidettäväksi vai ei, puhutaan fakultatiivisesta kansanäänestyksestä. Harkinnanvaraisesti eduskunta voi määrätä valtakunnallisen kansanäänestyksen: a) yli 100 000:n, mutta alle 200 000 äänioikeutetun, b) tasavallan presidentin, c) hallituksen tai d) kansanedustajien yhden kolmanneksen aloitteesta. (ks. myös: pakollinen kansanäänestys)

todistus Todistus on kaupungin- tai kunnanjohtajan viraston antama virallinen asiakirja, jonka perusteella äänioikeutettu voi äänestää muualla, kuin missä hänet on alunperin otettu vaalilistalle. Valtakunnallisessa kansanäänestyksessä todistus voidaan antaa silloin, kun äänioikeutettu oleskelee äänestyspäivänä muualla kuin asuinpaikallaan, mutta kuitenkin Unkarissa. Tässä tapauksessa todistuksessa nimetään äänioikeutetun ilmoituksen mukaisesti se paikkakunta, jossa hän haluaa äänestää. 

Todistusta voi pyytää asuinpaikan mukaisesta kaupungin- tai kunnanjohtajan virastosta henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä viimeistään toisena äänestystä edeltävänä päivänä kello 16.00:een mennessä. Todistuksen voi pyytää myös kirjatussa kirjeessä niin, että kirje on perillä kaupungin- tai kunnanjohtajan virastossa viimeistään viidentenä äänestystä edeltävänä päivänä.

pöytäkirjanpitäjä Kansanäänestyspäivänä ääntenlaskulautakunnan rinnalla toimii pöytäkirjanpitäjä, joka yleensä on paikkakunnan kaupungin- tai kunnanjohtajan viraston työntekijä. Pöytäkirjanpitäjä ei ole ääntenlaskulautakunnan jäsen. Hänen tehtävänään on äänestyksen aikana ääntenlaskulautakunnan päätösten mukaan erilaisten listojen, pöytäkirjan ja vaaliluettelon pitäminen sekä äänestyksen päätyttyä lomakkeen ja äänestysalueen vaalipöytäkirjan täyttäminen.

muutoksenhakumenettely Valtakunnallisen vaalilautakunnan (OVB) allekirjoitusten keräyslistan tai konkreettisen kysymyksen oikeellisuuden vahvistamista koskevasta päätöksestä voi jättää huomautuksen päätöksen tiedoksipanoa seuraavan 15 päivän aikana perustuslakioikeudelle osoitettuna, valtakunnalliselle vaalilautakunnalle.

Eduskunnan kansanäänestyksen määräävästä sekä pakollisen kansanäänestyksen määräämisen hylkäämistä koskevasta päätöksestä voi jättää huomautuksen päätöksen tiedoksiantoa seuraavan kahdeksan päivän kuluessa perustuslakioikeudelle osoitettuna, valtakunnalliselle vaalilautakunnalle. Valtakunnallinen vaalilautakunta tiedottaa huomautuksen jättämisestä välittömästi eduskunnan puhemiehelle ja kansanäänestyksen määräävää päätöstä vastaan jätetystä huomautuksesta myös tasavallan presidentille.

Perustuslakioikeus käsittelee huomautuksen kiireellisenä. Perustuslakioikeus vahvistaa valtakunnallisen vaalilautakunnan tai eduskunnan päätöksen tai mitätöi sen ja määrää valtakunnallisen vaalilautakunnan tai eduskunnan uusiin toimenpiteisiin.

Ääntenlaskulautakunnan tekemiä päätöksiä vastaan jätetystä huomautuksesta päättää asianomainen alueellinen vaalilautakunta. Alueellisen vaalilautakunnan päätöstä vastaan jätetystä huomautuksesta päättää pääkaupungin- tai lääninoikeus.

Valtakunnallinen vaalilautakunta toteaa kansanäänestyksen tuloksen. Päätöksestä jätetystä huomautuksesta päätöksen tekee korkein oikeus.

vaalihiljaisuus Äänestyspäivää edeltävän päivän kello 00.00:sta äänestyspaikkojen sulkemiseen saakka vaalikampanjan käyminen on kiellettyä.

edustuksellinen (välillinen) demokratia Edustuksellisessa eli välillisessä demokratiassa kansa laatii lait ja käyttää julkista valtaa valitsemiensa edustajien kautta. Nykypäivän demokraattisten valtioiden yleisesti käyttämä vallankäyttötapa. (ks. myös: välitön demokratia)

pakollinen kansanäänestys Pakollisesta kansanäänestyksestä puhutaan silloin, kun eduskunnan on määrättävä kansanäänestys pidettäväksi eduskunnan toimivaltaan kuuluvassa kysymyksessä. Eduskunnan tulee määrätä kansanäänestys pidettäväksi, mikäli vähintään 200 000 äänioikeutettua perustuslaissa ja muissa laeissa säädetyn mukaisesti tekee siitä aloitteen, riippumatta siitä, onko se itse samaa mieltä kansanäänestyksen määräämisestä. Eduskunnan pidettäväksi määrätyn pakollisen kansanäänestyksen tulos on eduskuntaan nähden sitova.(ks. myös: ratkaiseva kansanäänestys).

mielipidetutkimus Tämän avulla saadaan tietää kansalaisten mielipide kansanäänestykseen annetusta kysymyksestä. Kahdeksannesta kansanäänestyspäivää edeltävästä päivästä äänestyspäivän äänestyspaikkojen sulkemiseen saakka mielipidetutkimusten tuloksia ei saa julkaista. Kansanäänestyspäivänä äänioikeutettujen vaalirauhan ja häiriöttömän äänestämisen takaamiseksi mielipidetutkimusta voidaan tehdä vain seuraavilla ehdoilla:

1) mielipide voi olla vain nimetön ja sen antaminen perustuu vapaaehtoisuuteen;

2) mielipidetutkimusta suorittava ei saa astua äänestyspaikkaan sisään;

3) mielipiteentutkijat eivät saa häiritä äänestäjiä eivätkä he voi vaatia äänestäjiltä lausuntoa; kysymyksiä voidaan esittää vain äänestyspaikasta ulosastuville äänestäjille. Äänioikeutetulla on oikeus pitää mielipiteensä salassa.

välitön demokratia Julkisen vallan historiallinen muoto on välitön demokratia, jota käytetään poikkeustapauksissa, sillä kansan vallankäytön päämuoto on nykyään edustuksellinen demokratia. Sen perusperiaate on, että kansalaiset osallistuvat suoraan päätöksentekoon julkisissa asioissa. Kaksi suoran vallankäytön välinettä ovat kansanäänestys ja kansalaisaloite. (ks. myös: edustuksellinen demokratia)

nähtäville asettaminen Paikkakunnan (kunta, kaupunki, pääkaupungin kaupunginosa) notaari asettaa vaaliluettelon kaikkien nähtäville paikkakunnan valtuuston kaupungin- tai kunnanjohtajan virastoon 18 päivää ennen äänestystä. Kansalaisille on tiedotettava vaalilistan nähtäville asettamisen ajankohdasta paikallisen tavan mukaan. Vaaliluettelosta poisjättämisestä tai vaaliluetteloon ottamisesta voidaan tehdä oikaisuvaatimus vaaliluettelon nähtävilläoloaikana kirjallisesti vaaliluetteloa pitävälle paikkakunnan notaarille. Mikäli oikaisuvaatimus hylätään, huomautuksen voi jättää asianomaiselle paikalliselle tuomioistuimelle.

liikkuva vaaliuurna Jotta liikuntarajoitteinen henkilö voisi käyttää äänioikeuttaan, ääntenlaskulautakunnan kaksi jäsentä vie pyynnöstä liikkuvan vaaliuurnan henkilön asuntoon tai oleskelupaikkaan. Vaalisalaisuus on tällöinkin säilytettävä. Liikkuvan vaaliuurnan voi pyytää äänestyspäivänä ääntenlaskulautakunnalta tai jo ennen äänestyspäivää paikalliselta vaalitoimistolta.

kansalaisaloite Kansanäänestyksen lisäksi toisen välittömän demokratian välineen, kansalaisaloitteen tarkoituksena on saada eduskunta tekemään sen toimivaltaan kuuluvassa asiassa tietty päätös. Kansalaisaloitteen päämääränä on siis se, että eduskunta ottaisi käsiteltäväkseen jonkin asian ja tekisi siitä päätöksen.

kansanäänestyksen määrääminen Valtakunnallisen kansanäänestyksen määrääminen kuuluu eduskunnan toimivaltaan. Eduskunnan kansanäänestyksestä antamasta säädöksestä on käytävä selville, onko kansanäänestys ratkaiseva vai neuvoa-antava, kansanäänestykseen annettu konkreettinen kysymys sekä säännökset kansanäänestyksen budjetista.

kansanäänestysaloite Kansanäänestyksen määrämisestä voivat tehdä aloitteen:

a) äänioikeutetut (jos yli 100 000 mutta alle 200 000 äänioikeutettua kannattaa aloitetta, riippuu kansanäänestyksen määrääminen eduskunnan harkinnasta, jos taas aloitteen tehneiden äänioikeutettujen määrä on enemmän kuin 200 000 valtakunnallinen kansanäänestys on määrättävä pidettäväksi),

b) tasavallan presidentti, 

c) hallitus, 

d) vähintään yksi kolmasosa valituista kansanedustajista. 


Kohdissa b), c), ja d) mainittujen aloitteiden ollessa kyseessä kansanäänestyksen määräminen riippuu eduskunnan harkinnasta. On tärkeätä tietää, että kansanäänestysaloitteen tekijöiden on annettava ehdotus myös kansanäänestykseen annettavan kysymyksen (kysymysten) muodosta.

kansanäänestyksen ajankohdan määräminen Tasavallan presidentti määrää kansanäänestyksen ajankohdan 15 päivän kuluessa siitä, kun valitusaika on tuloksettomana päättynyt tai valitus on käsitelty.

Kansanäänestys on määrättävä pidettäväksi 90 päivän kuluessa siitä, kun kansanäänestyksen määräävän eduskunnan päätös on julkistettu tai valitus on käsitelty, kuitenkin viimeistään 35 päivää ennen äänestyspäivää.

Kansanäänestyksen ajankohta:

· ei voi olla kansallinen juhlapäivä eikä pyhäpäivä tai niitä edeltävä tai seuraava päivä.

· ei voi olla kansanedustajien vaalien, kunnallisvaalien tai kaupungin- ja kunnanjohtajan
vaalien kanssa samana päivänä eikä niitä edeltävän tai seuraavan 41 päivän aikana.


Jos kansanäänestystä ei kansanedustajien vaalien, kunnallisvaalien tai kaupungin- ja kunnanjohtajien vaalien vuoksi voi määrätä pidettäväksi eduskunnan antamaa päätöstä seuraavan 90 päivän aikana, on kansanäänestys määrättävä pidettäväksi vaaleja seuraavien 131 päivän kuluessa. 

Kansanäänestyksen säädökset

vuoden 1949 XX laki UNKARIN TASAVALLAN PERUSTUSLAKI; 

vuoden 1998 III laki valtakunnallisesta kansanäänestyksestä ja kansalaisaloitteesta;

vuoden 1997 C laki vaalimenettelystä; 

34/2002 (XII. 23) sisäasiainministeriön säädös vaalimenettelyä koskevan, vuoden 1997 C lain 
voimaanpanosta valtakunnallisessa kansanäänestyksessä ja kansalaisaloitteessa.

kansanäänestyksen kysymys Kansanäänestyksen poliittinen merkitys ja tuloksellisuus riippuu paljolti kysymyksen (kysymysten) muotoilusta ja yleistajuisuudesta. Sen vuoksi kansanäänestykseen annettu kysymys (kysymykset)on muotoiltava niin, että jokainen äänioikeutettu pystyy vastaamaan siihen yksiselitteisesti. Kysymyksenasettelussa on otettava huomioon julkisista asioista keskivertoisesti perillä olevan kansalaisen harkintakyky. Kaikki kansanäänestykseen annetut kysymykset on merkittävä samalle äänestyslipulle juoksevalla numerolla merkittynä.

kansanäänestyksen kieltoaika Valtakunnallista kansanäänestystä ei voi määrätä pidettäväksi kansanedustajien vaaleja, kunnallisvaaleja ja kaupungin- ja kunnanjohtajan vaaleja edeltävän tai seuraavan 41 päivän aikana.

vaaliluettelo Valtakunnallisessa kansanäänestyksessä äänioikeutettujen rekisteri (vaaliluettelo) on virallinen rekisteri, josta kansalaiset voivat varmistaa, voivatko he äänestää. Lisäksi vaaliluettelo on tärkeä apuväline kansanäänestyksen toimittaville vaaliviranomaisille, sillä he voivat sen avulla tarkistaa vaaliuurnalle saapuvan kansalaisen äänivaltaisuuden, ja välttääkseen väärinkäytökset he voivat karsia useamman kerran äänestävät. Vaaliluettelo asetetaan nähtäville. 

valtakunnallinen kansanäänestys Valtakunnallisessa kansanäänestyksessä kansalaiset ilmaisevat annetuista kysymyksistä mielipiteensä salaisesti äänestyslipulla. Näin eduskunta ja kansanäänestysaloitteen tekijät saavat selvän kuvan maan kansalaisten mielipiteestä, joka koskee annettua kysymystä. Valtakunnallinen kansanäänestys antaa maan äänioikeutetuille mahdollisuuden esittää mielipiteensä ja näin vaikuttaa välittömästi eduskuntaan ja sen työhön valtakunnallisesti tärkeissä ja kaikkia koskevissa kysymyksissä. (ks. myös: välitön demokratia)

äänestys Äänioikeutetut voivat äänestää asuinpaikkansa mukaisella äänestysalueella tai siellä, missä heidät on otettu todistuksen ja asiakirjojen perusteella jälkikäteen vaaliluetteloon. Hyväksytysti voi äänestää kysymyksittäin KYLLÄ- tai EI-vastauksella, piirtämällä vastauksen alla olevaan ympyrään X- tai + –merkin. Jotta ääni voidaan hyväksyä, se on annettava virallisella äänestyslipulla ja siitä on pystyttävä yksiselitteisesti toteamaan, mitä kysymystä äänestäjä on äänestänyt, äänestyslippu on leimattava ja se on täytettävä mustekynällä. (ks. myös: todistus)

äänestysaika Äänestää voi äänestyspäivänä kello 6.00:sta lähtien. Jos paikalliset olot niin vaativat, vaalilautakunta voi päättää, että äänestys aloitetaan jo kello 5.00. Äänestys kestää laissa määrätyn ajan.

äänestyksen päättäminen Ääntenlaskulautakunnan puheenjohtaja sulkee äänestyspaikan laissa määrättynä aikana. Ne äänioikeutetut, jotka oleskelevat äänestyspaikassa tai sen odotustilassa voivat vielä äänestää. Tämän jälkeen ääntenlaskulautakunta päättää äänestyksen, minkä jälkeen ääniä ei enää voi ottaa vastaan.

ääntenlaskenta Ääntenlaskulautakunta (ÄLL) laskee äänestysalueiden äänet kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa se laskee ensin uurnassa olevat äänestysliput, joista pöytäkirjanpitäjä täyttää lomakkeen. Lomakkeen tarkoituksena on antaa kansanäänestyksestä alustava tulos ja tiedottaa siitä nopeasti vaaliviranomaisille sekä julkisuudelle, siksi ÄLL päättää kiistanalaisista, epäselvistä äänistä vasta lomakkeen edelleen toimittamisen jälkeen. Äänestysalueen lopullinen tulos merkitään ääntenlaskennan toista vaihetta edustavaan äänestysalueen pöytäkirjaan. Ääntenlaskentaan voivat osallistua vai ääntenlaskulautakunnan jäsenet. Ääntenlaskennassa voivat olla läsnä vain ääntenlaskulautakunnan jäsenet sekä lehdistön edustajat, viimeksimainitut eivät kuitenkaan saa häitiä ääntenlaskulautakunnan työtä.

ääntenlaskulautakunnan jäsenet Ääntenlaskulautakuntaan kuuluvat toisaalta kunnanvaltuustojen valitsemat jäsenet ja toisaalta kansanäänestysaloitteen tehneiden yhteinen valtuutettu sekä lisäksi aloitteen tekijöihin kuulumattomien, eduskuntaryhmän muodostaneiden puolueiden valtuuttamat jäsenet.

äänestyskoppi Jokaiseen äänestyspaikkaan asennetaan vähintään kaksi äänestyskoppia, jotka palvelevat vaalisalaisuuden säilyttämistä. Äänestyskopissa on oltava kynä äänestystä varten. Äänioikeutetut voivat täyttää äänestyslipun myös äänestyskopin ulkopuolella.

äänestyspaikka Yhdellä alueella asuvien äänioikeutettujen äänestykseen käyttämä virallinen paikka, jonka osoite ilmoitetaan kansalaisille äänioikeusilmoituksella. Äänestyspaikkaa ei saa sulkea äänestyksen aikana. Ääntenlaskulautakunnan puheenjohtaja on vastuussa siitä, että äänestyspaikalla ja sen ympäristössä säilyy järjestys äänestyksen aikana. Äänioikeutetut voivat oleskella äänestyspaikassa vain äänestämiseen tarvittavan ajan. Äänestyspaikka ei voi sijaita rakennuksessa, joka on jonkin puolueen käytössä.

äänestysalue Äänestysalue on muodostettava niin, että yhdellä alueella on 600-1200 äänioikeutettua, paikkakunnittain on kuitenkin muodostettava vähintään yksi äänestysalue.

äänestyslippu Kaikkien kansanäänestykseen annettujen kysymysten on oltava numeroituna yhdellä äänestyslipulla. Äänestää voi vain virallisella äänestyslipulla. Ennen äänestyslipun luovuttamista ääntenlaskulautakunta leimaa sen virallisella leimalla, jonka puuttuminen johtaa äänestyslipun hylkäämiseen. Äänestyslippu on täyttämisen jälkeen pudotettava vaaliuurnaan kirjekuoressa. Jos äänioikeutettu ilmoittaa ennen kuin on pudottanut äänestyslipun uurnaan, että hän on täyttänyt äänestyslipun väärin, ääntenlaskulautakunta ottaa väärin täytetyn lipun ja antaa tilalle uuden. Lautakunta voi antaa väärin täytetyn lipun tilalle uuden äänestyslipun vain kerran.

Kielletyt kansanäänestyksen aiheet
Valtakunnallista kansanäänestystä ei voida pitää:
- maan budjetista,
- budjetin toimeenpanosta,
- keskitetystä verotuksesta, leimaveroista, tulleista tai kunnallisverojen keskeisistä ehdoista säädettyjen lakien sisällöstä,
- perustuslain kansanäänestystä tai kansalaisaloitetta koskevista säädöksistä,
- sotatilan, poikkeustilan ja hätätilan julistamisesta tai asevoimien käytöstä ulkomailla tai kotimaassa
- eduskunnan päätäntävaltaan kuuluvista yksilöä ja yhteisöjen perustamista (muutosta, lakkauttamista) koskevista kysymyksistä,
- eduskunnan hajottamisesta,
- hallituksen ohjelmasta,
- kunnanvaltuuston edustuston hajottamisesta,
- voimassa olevien kansainvälisten sopimuksien edellyttämistä velvoitteista tai näistä velvoitteista säädettyjen lakien sisällöstä,
- yleisen armahdusoikeuden harjoittamisesta.

salainen äänestys Vaalisalaisuudella tarkoitetaan sitä, että äänioikeutetut antavat äänensä salaisesti äänen sisällön joutumatta julkisuuteen.

uurna Uurnaan kerätään täytetyt äänestysliput. Jokaisessa äänestyspaikassa vaaliuurnia on äänestystä varten oltava vähintään kaksi tai useampia. Uurnat on suljettava emsimmäiseksi äänestämään saapuneen äänioikeutetun läsnäollessa niin, että äänestyslippua ei voi niistä poistaa avaamatta lukkoa tai rikkomatta sinettiä tai uurnaa. 

ratkaiseva kansanäänestys Valtakunnallisia kansanäänestyksiä on niiden lakiseuraamusten (sitovuus) kannalta kahdenlaisia: neuvoa-antava kansanäänestys ja ratkaiseva kansanäänestys. Ratkaisevan kansanäänestyksen ollessa kysymyksessä on tuloksellisen kansanäänestyksen tulos sitova eduskuntaan nähden, eli kansanäänestykseen annetuista kysymyksistä annettavien lakien laatimisvaiheessa ei äänioikeutettujen kansalaisten enemmistön mielipidettä voi jättää ottamatta huomioon. Eduskunnan pakollisesti määräämä kansanäänestys on eduskuntaan nähden aina sitova. (ks. myös: neuvoa-antava kansanäänestys)

vaalien perusperiaatteet Vaalien perusperiaatteet ovat, että äänioikeus on yleinen ja yhtäläinen ja äänestys on suora ja salainen. 

vaalilautakunta Valtakunnallisen kansanäänestyksen yhteydessä toimii ääntenlaskulautakunta, alueellinen vaalilautakunta ja valtakunnallinen vaalilautakunta. Vaalilautakunnat ovat toiminta-aikanaan viranomaisia ja niiden jäsenet virkamiehiä. Vaalilautakunnan päätöksiin tarvitaan jäsenten enemmistön läsnäolo ja läsnäolevien jäsenten enemmistön yhtenevä äänestystulos. Vaalilautakuntaa edustaa puheenjohtaja.

vaalien tiedotuspalvelut Vaalitoimistot pitävät yllä vaalien tiedotuspalveluita (VTP), joiden ensisijainen tehtävä on tiedottaa kansalaisille, lehdistölle, ulkomaalaisille ja kotimaisille asiasta kiinnostuneille sekä siviilijärjestöille kansanäänestykseen liittyvistä aiheista. Vaalien tiedotuspalvelut toimivat yleensä kaupungin- tai kunnanjohtajan virastossa.

vaalitoimisto Vaalien valmisteluja, järjestämistä, toimittamista sekä äänioikeutettujen tiedottamista hoitavat vaaliviranomaiset:

paikallinen vaalitoimisto
eduskunnan henkilökohtaisen vaalipiirin vaalitoimisto
alueellinen vaalitoimisto
valtakunnallinen vaalitoimisto
Valtakunnallisessa kansanäänestyksessä toimivat kaikki edellä luetellut vaalitoimistot.

äänioikeus(-valtaisuus) Valtakunnalliseen kansanäänestykseen voivat osallistua äänioikeutetut kansalaiset. Äänivaltaisuus tutkitaan kansanedustajien vaaleja koskevien voimassa olevien säädösten perusteella. Tämä tarkoittaa sitä, että äänioikeutettu, joka voi äänestää kansanedustajien vaaleissa, voi äänestää myös valtakunnallisessa kansanäänestyksessä. (Äänioikeutettu, jolla on oikeus osallistua kansanäänestykseen, päättää itse haluaako käyttää oikeuttaan.) Näin ollen valtakunnallisessa kansanäänestyksessä on osallistumisoikeus jokaisella täysi-ikäisellä Unkarin kansalaisella, jolla on asuin- tai oleskelupaikka Unkarissa, ellei hän ole jostakin luonnollisesta syystä esteellinen. (ks. myös: vailla äänioikeutta olevat kansalaiset)

vailla äänioikeutta olevat kansalaiset Ne kansalaiset, joita koskee jostakin luonnollisesta syystä johtuva esteellisyys, eivät voi äänestää. Äänioikeutta ei siis ole sillä, joka

1) on toimintaoikeutta rajoittavan tai sen poissulkevan holhouksen alla; 
2) ei lainvoimaisen tuomion mukaan saa harjoittaa kansalaisoikeuksiaan; 
3) kärsii lainvoimaista vankeusrangaistusta tai
4) on rikosoikeudenkäynnissä laillisesti määrätyssä pakkohoidossa.

vaaliviranomaiset Vaaliviranomaisiin kuuluvat vaalilautakunnat ja vaalitoimistot. 

äänioikeutetun epääminen Ääntenlaskulautakunta epää sen äänioikeutetun (eli kieltäytyy antamasta äänestyslippua), jota ei ole otettu vaaliluetteloon, tai jolla ei ole äänestystodistusta, tai joka on vaaliluettelossa, mutta ei pysty todistamaan henkilöllisyyttään tai osoitettaan tarvittavalla tavalla. (ks. myös: todistus)

neuvoa-antava kansanäänestys Valtakunnallisia kansanäänestyksiä on niistä johtuvien lakiseuraamusten kannalta (sitovu us) kahdenlaisia: ratkaiseva kansanäänestys ja neuvoa-antava kansanäänestys. Jälkimmäisessä tapauksessa kansanäänestyksen tulos vain vaikuttaa eduskuntaan kansanäänestyksessä olleessa asiassa, mutta tulos ei ole laillisesti sitova eduskuntaan nähden ja laaditun lain sisältö voi poiketa tuloksesta. (ks. myös: ratkaiseva kansanäänestys)