Vuoden 1997 C laki
vaalimenettelystä 

(ote)

Unkarin tasavallan perustuslain mukaan äänioikeus on yleinen ja yhtenevä ja äänestys on suora ja salainen. Jotta äänioikeuden harjoittaminen ja menettely vaaleissa, kansanäänestyksessä ja kansalaisaloitteessa olisi demokraattinen ja tarpeellisella tavalla suojattu eduskunta säätää seuraavan lain:

ENSIMMÄINEN OSA

YLEISET SÄÄNNÖKSET

I LUKU

PERUSMÄÄRÄYKSET

Lain tarkoitus

1 § Tämän lain tarkoituksena on taata se, että äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitsijayhdistykset sekä vaaliviranomaiset voivat harjoittaa lain antamissa rajoissa vaaleihin liittyviä oikeuksiaan yhtenevien, selvien ja yksinkertaisten menettelymääräysten mukaisesti.

Lain soveltaminen

2 § Tätä lakia on sovellettava:
a) kansanedustajien valitsemisessa,
b) kunnallisvaltuustojen valtuutettujen, kaupungin- tai kunnanjohtajien sekä vähemmistöjen kunnanvaltuustojen jäsenten valitsemisessa,
c) valtakunnallisessa ja paikallisessa kansanäänestyksessä,
d) valtakunnallisessa ja paikallisessa kansalaisaloitteessa sekä
e) niissä vaalimenettelyissä, joissa oikeussäännös määrää tämän lain käyttämisestä [ a) - e) kohdat yhdessä: vaalit].

Vaalimenettelyn perusperiaatteet

3 § Vaalimenettelyn määräysten käytössä asianosaisten on huolehdittava siitä, että seuraavia perusperiaatteita noudatetaan:
a) vaalien puhtauden suojelu, vaalivilpin estäminen,
b) vapaaehtoisuus ehdokasasettelussa, vaalikampanjassa ja äänestyksessä,
c) tasa-arvoisuus ehdokkaiden ja valitsijayhdistysten välillä,
d) vilpitön ja tarkoituksenmukainen oikeuskäytäntö,
e) valitusoikeus ja puolueeton käsittely,
f) vaalitulosten nopea ja oikeellinen toteaminen.

Yleiset säännöt

4 § (1) Vaalien ajankohta on määrättävä vähintään 72 päivää ennen vaaleja.
(2) Mikäli vaalilautakunta tai tuomioistuin määrää vaalit uusittaviksi, määrää vaalilautakunta uusintavaalit pidettäviksi 7. päivänä uusittavaksi määrättyjen vaalien jälkeen.
(3) Tässä laissa säädetyt määräajat ovat oikeudenmenettäviä. Ne umpeutuvat määräajan viimeisenä päivänä kello 16.00 ellei laissa toisin määrätä.
(4) Päivinä määritellyt määräajat on laskettava kalenteripäivien mukaan.
5 § Vaalien esivalmisteluun ja toimittamiseen liittyvien valtion hoitamien tehtävien kustannukset katetaan eduskunnan säätämässä määrin valtion budjetista. Näiden rahavarojen käytöstä valtion tilintarkastusvirasto antaa tietoja eduskunnalle.

II LUKU

VAALIMENETTELYN JULKISUUS

6 § (1) Vaalilautakuntien toiminta ja tehtävät sekä vaalilautakuntien käytössä olevat tiedot ovat julkisia, lukuunottamatta laissa säädettyjä poikkeuksia. Vaalimenettelyn julkisuus ei saa loukata vaalisalaisuutta eikä yksilön tai henkilötietojen suojaamiseen liittyviä oikeuksia.
(2) Vaalien tulokset sisältävien pöytäkirjojen kopiot on annettava maksutta valitsijayhdistysten ja riippumattomien ehdokkaiden käyttöön. Vaalien tietokonetiedostoja voi pyytää samoilla ehdoilla kuka tahansa maksua vastaan.
(3) Vaaleihin liittyvistä asioista kuten äänestyspaikasta ja äänestyksen ajankohdasta, ehdokkaista, vaaliluettelon nähtävillä olosta, äänestystavasta ja vaalien tuloksesta julkaisee asianomainen vaalilautakunta tiedotteen.
(4) Vaalilautakunnan jäsenten ja vaalitoimiston johtajan nimet sekä vaaliviranomaisten toimipaikan osoite on annettava tiedoksi paikallisen tavan mukaan, eduskunnan henkilökohtaisten vaalipiirien ja alueellisten vaalilautakuntien jäsenten nimet on lisäksi annettava tiedoksi pääkaupungin- tai kunnanhallituksen virallisessa lehdessä ja valtakunnallisen vaalilautakunnan tiedot valtion virallisessa lehdessä.
(5) Vaalitoimistot huolehtivat siitä, että äänioikeutetut saavat vaaleihin liittyvistä asioista ja äänestystavasta yleistä tietoa ja vastauksen kysymyksiinsä.
(6) Vaalipäivänä vaalitoimistot voivat antaa ennen vaalien päättymistä tietoja äänestäjien määrästä.
7. § Lehdistön edustajat voivat olla läsnä vaalilautakuntien työskentelyssä, mutta he eivät saa häiritä tehtävien suorittamista.
8. § (1) Vaaleihin liittyvien mielipidetutkimusten tuloksia ei saa julkaista vaaleja edeltävän 8. päivän ja vaalien päättymisen välisenä aikana.
(2) Vaalipäivänä voidaan tehdä mielipidetutkimusta seuraavia ehtoja noudattaen:
a) mielipidetutkimuksen on oltava nimetön ja sen on perustuttava vapaaehtoisuuteen,
b) mielipidetutkimusta tekevät eivät saa astua siihen rakennukseen, jossa äänestyspaikka on, eivätkä he saa häiritä äänestäjiä millään tavalla ja he voivat esittää kysymyksiä vain äänestyspaikasta ulosastuville äänestäjille.

III LUKU

VAALIPIIRIT, ÄÄNESTYSALUEET

9 § (1) Vaalipiiri on muodostettava niin, että asukasluku vaalipiireittäin on suurin piirtein sama.
(2) Vaalipiirien muodostamisen yhteydessä on otettava huomioon paikalliset vähemmistöjä ja uskontoa koskevat sekä historialliset ja maantieteelliset erityispiirteet.
10 § (1) Paikallisen vaalitoimiston johtaja määrää äänestysalueiden lukumäärän, järjestysnumeron ja alueen sekä äänestyspaikkojen sijainnin niin, että yhteen äänestysalueeseen kuluu noin 600 ja enintään 1200 äänioikeutettua, kuitenkin niin että joka paikkakunnalla on vähintään yksi äänestysalue. Paikallisen vaalitoimiston johtaja seuraa äänestysalueiden muodostamista koskevia muutoksia ja tekee tarvittavat toimenpiteet.
(2) Jos äänestysalueita on paikkakunnalla on kaksi tai useampia, täytyy niistä määrätä yksi, jossa voivat äänestää ne äänioikeutetut, joiden osoitteessa on osoitteenilmoitusta koskevan oikeussäännöksen mukaan vain kyseisen paikkakunnan nimi. Jos vaalipiirejä on paikkakunnalla kaksi tai useampia, paikallisen vaalitoimiston johtaja määrää arpomalla valitsemaansa vaalipiiriin kuuluvan äänsetysalueen.
11 § Vaalien ajankohdan määräämisen ja vaalien toimittamispäivän välisenä aikana paikkakunnan, vaalipiirin ja äänestysalueen rajoja, järjestysnumeroa eikä paikkakunnan nimeä, kadun nimeä, talonnumeroa tai maarekisterinumeroa ei saa muuttaa.

IV. LUKU

ÄÄNIOIKEUDEN REKISTERÖINTI

Vaaliluettelo

12 § Vaalien ajankohdan määräämisen jälkeen paikallisen vaalitoimiston johtaja laatii henkilötieto- ja osoiterekisterin tietojen ja vailla äänioikeutta olevien täysi-ikäisten kansalaisten rekisterin tietojen perusteella äänestyalueittain äänioikeutettujen kansalaisten vaaliluettelon ja huolehtii jatkuvasti muutosten tekemisestä siihen.
13 § (1) Vaaliluetteloon on otettava ne äänioikeutetut henkilöt, joiden asuinpaikka tai tämän puuttuessa oleskelupaikka (myöhemmin: osoite) on äänestysalueella.
(2) Vaaliluettelo on laadittava niin, että sen perusteella voidaan tunnistaa pääkaupunki tai lääni ja paikkakunta sekä vaalipiiri, äänestysalue ja äänioikeutetun hekilöllisyys. Vaaliluettelo sisältää seuraavat tiedot äänioikeutetusta:
a) suku- ja etunimet (naisilla myös tyttönimet),
b) henkilötunnuksen,
c) osoitteen,
d) jäjestysnumeron vaaliluettelossa,
e) samannimisten ja samassa osoitteessa asuvien äänioikeutettujen syntymäajan, tai mikäli tämäkin on yhtenevä, jonkin muun henkilöllisyyden toteamiseen soveltuvan tiedon.

Vaaliluettelon nähtäville asettaminen

14 § (1) Vaaliluettelo on asetettava nähtäville kahdeksaksi päiväksi 60 päivää ennen äänestyspäivää ja tämä aika on annettava tiedoksi paikallisen tavan mukaan. Äänioikeutetuille on lähetettävä ilmoitus vaaliluetteloon ottamisesta viimeistään 58. päivänä ennen äänestyspäivää.
(2) Ilmoitus sisältää äänioikeutetun suku- ja etunimet, osoitteen, henkilötunnuksen, järjestysnumeron vaaliluettelossa, muita yleisiä tietoja, äänestyspaikan ja –ajan sekä muita äänestykseen liittyviä tietoja.
(3) Nähtäville asetetussa vaaliluettelossa henkilötunnus ei saa olla näkyvillä.
(4) Paikallisen vaalitoimiston johtaja voi antaa vaaliluettelon, äänioikeusilmoitusten ja kannatuslipukkeen teknisen toteutuksen toisen paikallisen vaalitoimiston, henkilötieto- ja osoiterekisterin paikallista järjestelmää ylläpitävän viraston tai sen keskusviraston tehtäväksi. Äänioikeusilmoituksen ja kannatuslipukkeen lähettämisestä huolehtii paikallisen vaalitoimiston johtaja. Ilmoituksen ja kannatuslipukkeen lähettämistä ei voi antaa valitsijayhdistyksen puheenjohtajan tai jäsenen tehtäväksi.
(5) Paikallisen vaalitoimiston johtaja valvoo äänioikeusilmoituksen ja kannatuslipukkeen toimittamista.
(6) Se äänioikeutettu, joka ei ole saanut ilmoitusta ja kannatuslipuketta, voi pyytää niitä paikallisesta vaalitoimistosta.

Vaaliluettelon muutos

15 § (1) Paikallisen vaalitoimiston johtaja lisää 
a) vaaliluettelosta oikeudettomasti poisjätetyn,
b) vaaliluettelon laatimisen jälkeen äänioikeuden saaneen sekä
c) äänioikeuden takaisin saaneen
äänioikeutetun jälkikäteen vaaliluetteloon ja toimittaa tästä äänioikeutetulle ilmoituksen.
(2) Paikallisen vaalitoimiston johtaja poistaa vaaliluettelosta sen, joka on kuollut, joka on menettänyt äänioikeutensa tai sen, joka on asuinpaikan vaihtumisen vuoksi otettu toisen äänestysalueen vaaliluetteloon.
(3) Muutettu vaaliluettelo on nähtävillä kaupungin- tai kunnanjohtajan virastossa 2.:een äänestystä edeltävään päivään saakka.
16 § (1) Jos äänioikeutetun osoite on muuttunut vaaliluettelon valmistumisen jälkeen, uuden osoitteen mukaisen paikallisen vaalitoimiston johtaja ottaa ilmoituksen kanssa samanaikaisesti äänioikeutetun äänioikeusrekisteriin ja luovuttaa tästä ilmoituksen.
(2) Paikallisen vaalitoimiston johtaja antaa tästä tiedon välittömästi aikaisemman osoitteen mukaisen vaalitoimiston johtajalle, jotta hän voisi poistaa äänioikeutetun vaaliluettelosta. Aikaisemman osoitteen mukaisen paikallisen vaalitoimiston johtaja antaa tiedon viran puolesta uuden osoitteen mukaisen paikallisen vaalitoimiston johtajalle siitä, että henkilö on ollut
a) vaaliluettelossa tai
b) vailla äänioikeutta olevien täysi-ikäisten kansalaisten rekisterissä ja rekisteriin kuulumisen syystä, tai että
c) henkilö on saanut 89 §:n tai 104 §:n mukaisen todistuksen, tai että 
d) hän ei ole ollut vaaliluettelossa eikä vailla äänioikeutta olevien täysi-ikäisten kansalaisten rekisterissä.
(3) (2) momentin a)- ja b)- kohdan tarkoittamassa tapauksessa aikaisemman osoitteen mukaisen paikallisen vaalitoimiston johtaja poistaa henkilön vaaliluettelosta tai vailla äänioikeutta olevien täysi-ikäisten kansalaisten rekisteristä.
(4) (2) momentin b)-kohdan tarkoittamassa tapauksessa uuden osoitteen mukaisen paikallisen vaalitoimiston johtaja poistaa henkilön vaaliluettelosta ja lisää hänet vailla äänioikeutta olevien täysi-ikäisten kansalaisten rekisteriin ja toimittaa hänelle tästä ilmoituksen.
(5) (2) momentin c)-kohdan tarkoittamassa tapauksessa uuden osoitteen mukaisen paikallisen vaalitoimiston johtaja poistaa äänioikeutetun vaaliluettelosta ja toimittaa tästä hänelle ilmoituksen.
(6) (2) momentin d)-kohdan tarkoittamassa tapauksessa uuden osoitteen mukaisen paikallisen vaalitoimiston johtaja toteaa äänioikeuden olemassaolon henkilötieto- ja osoiterekisterin keskusviraston kanssa tehdyn tietojen vertailun jälkeen.

Vailla äänioikeutta olevien täysi-ikäisten kansalaisten rekisteri

17 § (1) Äänioikeuden toteamiseksi tiedottavat a) - c) -kohdissa nimetyt viranomaiset vailla äänioikeutta olevien täysi-ikäisten kansalaisten (2) momentin tarkoittamissa tiedoissa tapahtuneet muutokset jatkuvasti henkilötieto- ja osoiterekisterin keskusvirastolle seuraavalla tavalla:
a) holhousasiassa asiaa käsittelevä holhouslautakunta tiedottaa toimintaoikeutta rajoittavasta tai sen poissulkevasta holhoukseen määräämisestä tai holhouksenalaisuuden poistamisesta,
b) Valtakunnallinen rikosseuraamusvirasto tiedottaa rangaistukset rekisteröivän viranomaisen kautta kansalaisesta, joka ei lainvoimaisen tuomion mukaan saa harjoittaa kansalaisoikeuksiaan,
c) Valtakunnallinen rikosseuraamusvirasto tiedottaa kansalaisesta, joka suorittaa lainvoimaista vankeusrangaistusta tai joka on laitoksessa lainvoimaisesti määrätyssä pakkohoidossa.
(2) (1) momentin mukainen tiedotus sisältää kansalaisen:
a) suku- ja etunimet (naisilla myös tyttönimet),
b) henkilötunnuksen,
c) äänioikeuden harjoittamiskiellon syyn, sen alkamisajan ja oletetun päättymisajan.
(3) Henkilötieto- ja osoiterekisterin keskusvirasto täydentää vailla äänioikeutta olevien täysi-ikäisten kansalaisten rekisteriä (1) momentin mukaan sen käyttöön luovutetuilla tiedoilla ja henkilötunnuksen sekä osoitetietojen osalta varmentaa täydennyksen henkilötieto- ja osoiterekisteristä säännöllisesti otetuilla tiedoilla.
(4) Mikäli kansalainen on saanut äänioikeutensa takaisin tai ei enää kuulu henkilötieto- ja osoiterekisteriin, on hänen tietonsa poistettava rekisteristä. Vailla äänioikeutta olevien täysi-ikäisten kansalaisten rekisteristä poistamisen jälkeen on henkilön tiedot säilytettävä kuusi kuukautta.
18 § (1) Vailla äänioikeutta olevien täysi-ikäisten kansalaisten rekisteriä hoitava viranomainen käsittelee sitä täysin erillisenä, poikkeuksena tästä on vaaliluettelo, ja sitä voidaan käyttää vain äänioikeuden toteamiseen. Rekisteristä ei voi antaa tietoja muihin tarkoituksiin.
(2) Henkilötieto- ja osoiterekisterin keskusvirasto voi antaa tietoja vailla äänioikeutta olevien täysi-ikäisten kansalaisten rekisteristä vaalien toimittamiseen sekä kansanäänestysaloitteen ja ja kansalaisaloitteen allekirjoittaneiden tietojen oikeellisuuden toteamista varten vaalilautakunnalle, vaalitoimistolle ja tuomioistuimelle sekä lautamiesten valitsemismenettelyssä kaupungin- tai kunnanjohtajalle.
(3) Henkilötieto- ja osoiterekisterin keskusvirasto tarkistaa ehdokkaiden vaalikelpoisuuden vailla äänioikeutta olevien täysi-ikäisten kansalaisten rekisterin sekä henkilötieto- ja osoiterekisterin tietojen perusteella ja tiedottaa asianomaiselle vaalilautakunnalle välittömästi, mikäli ehdokas ei ole vaalikelpoinen.
(4) Henkilötieto- ja osoiterekisterin keskusvirasto voi tutkia jo valittujen edustajien vaalikelpoisuutta vailla äänioikeutta olevien täysi-ikäisten kansalaisten rekisterin sekä henkilötieto- ja osoiterekisterin tietojen perusteella ja tiedottaa asianomaiselle vaalilautakunnalle välittömästi, mikäli valittu ei ole vaalikelpoinen.
19 § Vailla äänioikeutta olevien täysi-ikäisten kansalaisten rekisteri voidaan yhdistää äänioikeuden tai vaalikelpoisuuden toteamiseksi, sen vaalipiirin asukkaiden osalta, joita vaalit koskevat, paikallisen tai alueellisen henkilötietojen- ja osoiterekisterin tai niiden keskusviraston kanssa vaalien ajankohdan määräämispäivästä alkaen vaalien lopullisen tuloksen julkaisemiseen asti. Yhdistäminen on purettava välittömästi valitusaikojen umpeutumisen jälkeen.
20 § Vailla äänioikeutta olevien täysi-ikäisten kansalaisten rekisteri ei ole julkinen, siihen voi perehtyä vain henkilö, jota itseään se koskee sekä tuomioistuin ja vaalilautakunnan ja valitoimiston jäsenet.

V. LUKU

VAALIVIRANOMAISET

Vaalilautakunnat

21 § (1) Vaalilautakunnat ovat äänioikeutettujen riippumattomia ja ainoastaan lainalaisia elimiä, joiden ensisijainen tehtävä on vaalituloksen toteaminen, vaalien puhtauden ja laillisuuden takaaminen, puolueettomuuden varmistaminen ja tarpeen vaatiessa vaalien laillisen järjestyksen palauttaminen.
(2) Vaalilautakunnat ovat:
a) ääntenlaskulautakunta,
b) paikallinen vaalilautakunta,
c) eduskunnan henkilökohtaisen vaalipiirin vaalilautakunta,
d) alueellinen vaalilautakunta ja
e) valtiollinen vaalilautakunta.
(3) Vaalililautakuntaa ja sen jäseniä on pidettävä lautakunnan toimiaikana viranomaisina.
(4) Vaalilautakunnan jäsenet vapautetaan äänestystä seuraavana päivänä oikeussäännösten määräämästä työntekovelvollisuudesta ja työnantaja maksaa heille tältä ajalta peruspalkan. Työnantaja voi pyytää vaalilautakunnan jäsenelle kuuluvan palkan korvaamista viiden päivän kuluessa vaaleista vaalilautakunnan ohessa toimivalta vaalitoimistolta ja ääntenlaskulautakunnan osalta paikalliselta vaalitoimistolta.

Vaalilautakunnan jäsenet

22 § (1) Lukuunottamatta sitä, mitä 24 §:ssä ja 25 §:ssä sekä 27 §:n (3) - (4) momentissa on säädetty, voi vaalilautakunnan jäsenä olla vain henkilö, jolla on asuinpaikka vaalipiirissä ja paikallisen vaalilautakunnan jäsenä vain henkilö, jolla on asuinpaikka paikkakunnalla.
(2) Tasavallan presidentti, valtion korkeimmat virkamiehet, maistraatin johtaja, kansanedustaja, kunnanvaltuuston puheenjohtaja, kaupungin- tai kunnanjohtaja, notaari, päänotaari, valitoimiston jäsen, vaalilautakunnan toimivalta-alueella toimivan hallinnollisen viraston virkamies tai vaalipiirissä ehdokkaana oleva henkilö ei voi olla vaalilautakunnan jäsen.
(3) Vaalilautakunnan valittu jäsen ei (2) momentissa säädetyn lisäksi voi myöskään olla vaalipiirissä ehdokkaan asettavan valitsijayhdistyksen jäsen tai vaalipiirissä ehdokkaana olevan lähiomainen.
(4) Keskenään sukulaisuussuhteessa olevat henkilöt eivät voi olla jäseninä niissä vaalilautakunnissa, jotka valitusmenettelyn aikana ovat päätöstenteon tai päätösten käsittelyn yhteydessä tekemisissä toistensa kanssa. 
23. § (1) Paikkakunnan kunnanvaltuusto valitsee ääntenlaskulautakunnan kolme jäsentä ja tarvittavan määrän varajäseniä kansanedustajien vaalien ajankohdan määräämisen jälkeen, viimeistään sitä seuraavana 20. päivänä; paikallisen vaalitoimiston johtaja tekee aloitteen henkilöistä. Paikkakunnilla, joilla on vain yksi äänestysalue, ei valita erillistä ääntenlaskulautakuntaa [31 § (2) mom. l) kohta].
(2) Paikkakunnan kunnanvaltuusto valitsee paikallisen vaalilautakunnan kolme jäsentä, niillä paikkakunnilla joilla on vain yksi äänestysalue viisi jäsentä, ja tarvittavan määrän varajäseniä kunnallisvaalien ja kaupungin- tai kunnanjohtajien vaalien ajankohdan määräämisen jälkeen, viimeistään 51. päivänä; paikallisen vaalitoimiston johtaja tekee aloitteen henkilöistä.
(3) Pääkaupungin tai läänin valtuusto valitsee eduskunnan henkilökohtaisten vaalipiirien sekä alueellisten vaalilautakuntien kolme jäsentä sekä tarvittavan määrän varajäseniä; alueellisen vaalitoimiston johtaja tekee aloitteen henkilöistä.
(4) Eduskunta valitsee valtakunnallisen vaalilautakunnan viisi jäsentä sekä tarpeellisen määrän varajäseniä; sisäministeri tekee, ottaen huomioon puolueidenkin ehdotukset, aloitteen henkilöistä.
(5) (3) - (4) momentin tarkoittamien vaalilautakuntien valitut jäsenet on valittava kansanedustajien vaalien ajankohdan määrämisen jälkeen viimeistään 51. päivänä ennen äänestyspäivää.
24. § Mikäli ääntenlaskulautakunnan tai paikallisen vaalilautakunnan jäseniä ei ole valittu laissa säädettyyn määräaikaan mennessä, joko alhaisen asukasluvun tai esteellisyyssääntöjen vuoksi tai siksi että valtuusto on estynyt toimimasta, valtuuttaa alueellinen vaalilautakunta jäsenet paikallisen vaalilautakunnan johtajan aloitteesta välittömästi.
25 § (1) Vaalipiirissä ehdokkaan tai ehdokaslistan asettanut valitsijayhdistys valtuuttaa vaalilautakuntiin, 23 §:ssä mainittujen lisäksi, vielä yhden jäsenen.
(2) Vaalilautakunnan valtuutetut jäsenet on ilmoitettava vaalilautakunnan puheenjohtajalle viimeistään äänestyspäivää edeltävänä 16. päivänä.
26. § (1) Vaalilautakuntaan valittujen jäsenten toimikausi kestää 23 §:ssä säädetyn mukaisesti seuraavia yleisiä vaaleja varten valitun vaalilautakunnan järjestäytymiskokoukseen asti.
(2) Vaalilautakunnan valtuutettujen jäsenten toimikausi päättyy, lukuunottamatta (3) momentissa tarkoitettuja, vaalien lopullisen tuloksen julkistamisen jälkeen.
(3) Valtakunnalliseen vaalilautakuntaan eduskunnan järjestäytymiskokouksessa eduskuntaryhmän muodostaneiden puolueiden 25 §:n mukaisesti valtuuttamien jäsenten toimikausi kestää (1) momentissa säädettyyn määräaikaan tai eduskuntaryhmän toiminnan lakkaamiseen asti. Ne puolueet, jotka eivät ole 25 §:n mukaisesti valtuuttaneet jäsentä valtakunnalliseen vaalilautakuntaan, mutta ovat muodostaneet eduskuntaan eduskuntaryhmän voivat valtuuttaa valtakunnalliseen vaalilautakuntaan kukin yhden jäsenen, jonka toimikausi kestää (1) momentissa säädettyyn määräaikaan tai eduskuntaryhmän toiminnan lakkaamiseen asti.
(4) Vaalilautakunnan jäsen vapautetaan toimestaan (1) - (3) momentissa säädetyn lisäksi:
a) jos valtuutuksen lailliset ehdot ovat lakanneet olemasta,
b) jos vaalilautakunta on todennut jäsenensä esteellisyyden,
c) jos jäsen eroaa tai
d) valtuutus perutaan.
27 § (1) Jos vaalilautakunnan valittu jäsen on kuollut tai hänet on vapautettu toimestaan 26 § (4) momentissa tarkoitetusta syystä, astuu varajäsen hänen paikalleen. Ellei varajäsentä ole valittu paikkakunnan kunnanvaltuusto, pääkaupungin tai läänin valtuusto tai niiden nimeämä lautakunta, valtakunnallisen vaalilautakunnan ollessa kyseessä eduskunta valitsee uuden jäsenen.
(2) Jos vaalilautakunnan valtuutettu jäsen on kuollut tai hänet on vapautettu toimestaan 26 § (4) momentissa tarkoitetusta syystä, voi valitsijayhdistys, riippumaton ehdokas tai eduskuntaryhmä valtuuttaa hänen sijaansa uuden jäsenen.
(3) 24 §:n mukaan on meneteltävä silloin, kun siinä säädetystä syystä ei ääntenlaskulautakunnan tai paikallisen vaalilautakunnan uutta jäsentä ole valittu.
(4) Jos ääntenlaskulautakunnan jäsenten määrä on äänestyspäivänä vähemmän kuin viisi, täydentää paikallisen vaalitoimiston johtaja lautakunnan varajäsenellä tai toisen ääntenlaskulautakunnan jäsenellä. Jos ääntenlaskulautakuntaa ei edellä mainitulla tavalla voida täydentää, valtuuttaa alueellisen vaalitoimiston johtaja tehtävään toisen paikkakunnan ääntenlaskulautakunnan valan vannoneen jäsenen tai varajäsenen.
28 § (1) Vaalilautakunnan jäsenet vannovat valan asianosaisen kaupungin- tai kunnanjohtajan, pääkaupungin pääpormestrin, läänin valtuuston puheenjohtajan tai eduskunnan puhemiehen edessä. Valan teksti on määrätty liitteessä n:o 1.
(2) Vaalilautakunta pitää jäsenten valitsemisen ja valan vannomisen jälkeen järjestäytymiskokouksen. Järjestäytymiskokous valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
(3) Vaalilautakuntaa edustaa puheenjohtaja. Jos vaalilautakunnalla ei ole puheenjohtajaa tai puheenjohtaja on estynyt, puheenjohtajan tehtäviä hoitaa varapuheenjohtaja.
(4) Valittujen ja valtuutettujen jäsenten oikeudet ja velvollisuudet ovat yhtenevät, sillä erotuksella, että valtuutetuille jäsenille ei makseta palkkiota.

Vaalilautakunnan päätös

29 § (1) Vaalilautakunnan päätöksiin tarvitaan jäsenten enemmistön läsnäolo ja ja läsnäolevien jäsenten enemmistön yhtenevä äänestystulos. Äänestää voi kyllä- tai ei-äänillä.
(2) Vaalilautakunnan päätös on kirjattava perusteluineen. Myös vähemmistön mielipide perusteluineen on kirjattava pöytäkirjaan.

Ääntenlaskulautakunta

30 § (1) Ääntenlaskulautakunnassa on vähintään viisi jäsentä.
(2) Ääntenlaskulautakunta
a) tarkastaa äänestyspaikan, johtaa äänestystä ja huolehtii äänestyksen laillisesta toimittamisesta,
b) tekee päätöksen äänestyksen aikana esille tulleissa riitakysymyksissä,
c) laskee äänet ja toteaa äänestysalueen vaalituloksen,
d) esittää asianosaiselle vaalilautakunnalle äänestysalueen äänestystuloksen mitätöimistä, jos havaitsee sellaisen lainrikkomuksen, joka on ratkaisevasti vaikuttanut vaalitulokseen
e) laatii äänestystuloksesta pöytäkirjan.

Paikallinen vaalilautakunta

31 § (1) Paikalliseen vaalilautakuntaan kuuluu vähintään kolme jäsentä ja niillä paikkakunnilla, joilla on vain yksi äänestysalue vähintään viisi jäsentä
(2) Paikallinen vaalilautakunta:
a) päättää ehdokkaiden, ehdokaslistojen ja valitsijayhdistysten rekisteröinnistä tai rekisteröinnin epäämisestä,
b) arpoo listojen järjestysnumerot,
c) hyväksyy paikkakunnan äänestyslippujen sisällön,
d) tekee päätöksen jätetyissä valituksissa,
e) mitätöi vaalien tuloksen, jos havaitsee sellaisen lainrikkomuksen, joka on ratkaisevasti vaikuttanut vaalitulokseen.
f) arpoo edustajapaikan saaneen ehdokkaan, jos äänimäärät ovat yhtenevät,
g) toteaa ja julkaisee tiedoksipanolla vaalien tuloksen,
h) antaa toimialueeseensa kuuluville valtuutetuille ja kaupungin- tai kunnanjohtajille valtuuskirjat,
i) määrää täydennysvaalien ajankohdan ja toteaa niiden kalenterin mukaisen määräpäivän,
j) tietoonsa tulleissa lainrikkomustapauksissa pyytää toimivaltaisen elimen päätöstä,
k) määrää vähemmistöjen kunnallisvaalien ajankohdan,
l) suorittaa myös ääntenlaskulautakunnan tehtävät niillä paikkakunnilla, joilla on vain yksi äänestysalue.

Eduskunnan henkilökohtaisten vaalipiirien vaalilautakunta

32 § (1) Eduskunnan henkilökohtaisten vaalipiirien vaalilautakuntaan kuluu vähintään kolme jäsentä.
(2) Eduskunnan henkilökohtaisten vaalipiirien vaalilautakunta
a) päättää ehdokkaiden, ehdokaslistojen ja valitsijayhdistysten rekisteröinnistä tai rekisteröinnin epäämisestä,
b) hyväksyy vaalipiirin äänestyslippujen sisällön,
c) tekee päätöksen jätetyissä valituksissa,
d) mitätöi vaalien tuloksen, jos havaitsee sellaisen lainrikkomuksen, joka on ratkaisevasti vaikuttanut vaalitulokseen.
e) toteaa ja julkaisee tiedoksipanolla vaalien tuloksen,
f) antaa eduskunnan henkilökohtaisen vaalipiirin edustajalle valtuuskirjan,
g) tekee aloitteen valtakunnalliselle vaalilautakunnalle täydennysvaalien määräämisestä,
h) tietoonsa tulleissa lainrikkomustapauksissa pyytää toimivaltaisen elimen päätöstä.

Alueellinen vaalilautakunta

33 § (1) Alueelliseen vaalilautakuntaan kuluu kolme jäsentä.
(2) Aluellinen vaalilautakunta
a) päättää listojen ja niillä olevien ehdokkaiden sekä valitsijayhdistysten rekisteröinnistä tai rekisteröinnin epäämisesta,
b) arpoo listojen järjestysnumerot,
c) hyväksyy vaalipiirin äänestyslippujen sisällön,
d) tekee päätöksen jätetyissä valituksissa,
e) mitätöi vaalien tuloksen, jos havaitsee sellaisen lainrikkomuksen, joka on ratkaisevasti vaikuttanut vaalitulokseen.
f) toteaa ja julkaisee tiedoksipanolla vaalien tuloksen,
g) antaa toimivalta-alueeseensa kuuluvalle edustajalle valtuuskirjeen,
h) tietoonsa tulleissa lainrikkomustapauksissa pyytää toimivaltaisen elimen päätöstä.

Valtakunnallinen vaalilautakunta

34 § (1) Valtakunnalliseen vaalilautakuntaan kuuluu vähintään viisi jäsentä.
(2) Valtakunnallinen vaalilautakunta
a) antaa kannanottoja vaaleja koskevien säädösten yhtenäistä tulkintaa ja yhtenäisen oikeuskäytännön laatimista
varten; näistä kannanotoista ei saa valittaa, kannanotto on julkaistava valtion virallisessa lehdessä,
b) päättää listojen ja niillä olevien ehdokkaiden sekä valitsijayhdistysten rekisteröinnistä tai rekisteröinnin epäämisestä,
c) arpoo listojen järjestysnumerot,
d) hyväksyy valtakunnallisen kansanäänestyksen äänestyslippujen tietojen sisällön,
e) tekee päätöksen jätetyissä valituksissa,
f) mitätöi vaalien tuloksen, jos havaitsee vaalitulokseen ratkaisevasti vaikuttaneen lainrikkomuksen,
g) toteaa, mitkä valitsijayhdistykset ovat saavuttaneet laissa säädetyn mukaisen prosenttimääräisen äänirajan,
h) toteaa, kuka valtakunnallisten listojen ehdokkaista on valtakunnallisesti laskettujen hajaäänien perusteella saanut edustajapaikan,
i) antaa edustajapaikan saaneelle edustajalle valtuuskirjeen,
j) toteaa ja julkaisee tiedoksipanolla vaalien valtakunnallisen tuloksen,
k) määrää eduskunnan täydennysvaalien ajankohdan sekä toteaa niiden kalenterin mukaiset määräpäivät,
l) pyytää tietoonsa tulleissa lainrikkomustapauksissa toimivaltaisen elimen päätöstä
m) tekee eduskunnalle selvityksen kansanedustajien vaaleista, kunnallisvaaleista ja kaupungin- tai kunnanjohtajan vaaleista sekä kansanäänestyksestä,
n) toimii niissä asioissa, joissa sillä on lain antamat valtuudet.

Vaalitoimistot

35 § (1) Vaalitoimistot ovat vaalien esivalmistelua, järjestelytöitä ja toimittamista hoitavia, äänestäjille, ehdokkaille ja valitsijayhdistyksille puolueettomasti tiedottavia, vaalien tietojenkäsittelystä ja teknisten edellytysten takaamisesta vastaavia, vaalien laillisuuden ja erityismääräysten noudattamista tarkastavia valtiollisia toimeenpanoelimiä.
(2) Jokaisen vaalilautakunnan rinnalla, lukuunottamatta ääntenlaskulautakuntaa, toimii vaalitoimisto. Ääntenlaskulautakunnassa toimii yksi paikallisen vaalitoimiston jäsen pöytäkirjan pitäjänä.
(3) Paikallisen ja eduskunnan henkilökohtaisen vaalipiirin vaalitoimiston johtajana toimii asianomainen notaari ja alueellisen vaalitoimiston johtajana päänotaari.
36 § (1) Vaalitoimiston jäsenet valtuuttaa vaalitoimiston johtaja ja valtakunnallisen vaalitoimiston johtajan ja jäsenet sisäministeri määräämättömäksi ajaksi.
(2) Vaalitoimiston johtaja vannoo valan ylemmän vaalitoimiston johtajan edessä. Vaalitoimiston jäsenet ja valtakunnallisen vaalitoimiston johtajan vannovat valan samanaikaisesti valtuuden saadessaan heidät valtuuttaneelle viranomaiselle. Valan teksti on määrätty liitteessä n:o 1.
37 § (1) Vaalitoimiston jäseneksi voidaan valita valtion tai kunnan virkamies.
(2) Vaalitoimiston jäsenenä ei voi olla kansanedustaja, lääninvaltuuston puheenjohtaja, kaupungin- tai kunnanjohtaja, vaalilautakunnan jäsen, vaalipiirissä ehdokkaana oleva tai hänen lähiomaisensa eikä vaalipiirissä ehdokkaan asettavan valitsijayhdistyksen jäsen.
(3) Jos ilmenee, että vaalitoimiston johtaja on jäävi, hänen on ilmoitettava tästä välittömästi ylemmän vaalitoimiston johtajalle ja valtakunnallisen vaalitoimiston johtajan sisäministerille, joka nimeää toimiston uuden johtajan. Vaalitoimiston jäsenen on ilmoitettava jääviydestään välittömästi vaalitoimiston johtajalle, joka vapauttaa hänet tehtävästään.
38 § (1) Vaalitoimiston tehtävät:
a) Julkaista tiedote äänestyspäivästä ja vaaleja, ehdokasasettelua ja äänestystä koskevista asioista sekä ilmoittaa, montako puoltoääntä tarvitaan hyväksyttyyn ehdokkaaksi asettamiseen,
b) julkaista vaalipiirin ehdokkaiden ja valitsijayhdistysten nimet sekä tieto riippumattomista ehdokkaista,
c) julkaista vaalilautakunnan jäsenten ja vaalitoimiston johtajan nimet sekä vaaliviranomaisten toimipaikan osoite,
d) järjestää vaaliviranomaisten opastus ja taata puolueeton tiedotus äänioikeutetuille,
e) pitää yllä vaalien tiedotusjärjestelmää,
f) huolehtia ehdokkaiden saamien puoltoäänten tarkastukseen liittyvistä teknisistä toimista,
g) pitää yllä vaalivilpin ilmaisevaa tietokoneohjelmaa,
h) hoitaa sisäasiainministerin säädöksessä säätämiä muita tehtäviä.
(2) Vaalitoimisto voi julkaista omaan toimalaansa liittyviä julkaisuja ja tiedotteita.
39 § (1) Sisäasiainministeri ohjaa vaalitoimistojen toimintaa valtakunnallisen vaalitoimiston johtajan kautta.
(2) Valtakunnallisen vaalitoimiston johtaja voi antaa tässä laissa säädettyjen tehtävien hoitoon liittyen suoria määräyksiä muiden vaalitoimistojen johtajille, alueellisen vaalitoimiston johtaja puolestaan omalla toimivalta-alueellaan eduskunnan henkilökohtaisen ja paikallisen vaalitoimiston johtajalle ja eduskunnan henkilökohtaisen vaalipiirin johtaja puolestaan omalla toimivalta-alueellaan paikallisen vaalitoimiston johtajalle.
(3) Kaupungin- tai kunnanjohtaja tai valtuusto tai sen virkamies ei voi antaa määräyksiä vaalien esivalmistelutöitä tai toimittamista koskevien tehtävien suorittamisesta vaalitoimiston johtajalle eikä sen jäsenille.

VI LUKU

VAALIKAMPANJA

Kampanja-aika

40 § (1) Valikampanja kestää vaalien määrämisen ajankohdasta äänestyspäivää edeltävän päivän kello 00.00:aan asti.
(2) Äänestyspäivää edeltävän päivän kello 00.00:sta äänestyksen päättymiseen saakka on vaalikampanjan käynti kielletty (vaalihiljaisuus).

Vaalihiljaisuuden rikkominen

41 § Vaalihiljaisuuden rikkomisena pidetään äänioikeutettujen äänestystahtoon vaikuttamista, esimerkiksi: äänioikeutetulle ehdokkaan tai valitsijayhdistyksen maksutta antamaa palvelua (järjestetty kuljetus äänestyspaikalle tai ruoan ja juoman jakaminen), puolueen merkkien, lippujen, puolueen tunnusmerkkien ja ehdokkaan valokuvan tai nimen sisältävien esineiden jakamista, vaalijulisteiden (myöhemmin: juliste) kiinnittämistä tai äänestystahtoon vaikuttavien tietojen jakamista sähköisesti tai muulla tavalla.

Juliste

42 § (1) Valitsijayhdistykset ja ehdokkaat voivat teettää julisteita vaalikampanjan päättymiseen asti ilman lupaa. Juliste on painotuote, jonka voi teettää ilman lupaa ja ilmoitusta. Muutoin julisteisiin on sovellettava lehdistöä koskevia säädöksiä.
(2) Julisteita voidaan kiinnittää rajoituksitta, huomioon ottaen (3) - (6) momentissa säädetyt poikkeukset.
(3) Rakennuksen seinään tai aitaan voi julisteen kiinnittää vain omistajan tai vuokralaisen tai valtion ja kunnan omistuksessa olevien rakennusten osalta omaisuudenhallintaviraston luvalla.
(4) Kunnanvaltuusto ja pääkaupungissa kaupunginvaltuusto voi kieltää säädöksellä julisteiden kiinnittämisen joihinkin julkisiin rakennuksiin tai julkisten tilojen osiin museaalisiin tai ympäristönsuojelullisiin seikkoihin vedoten. Valtiollisen tai kunnallisen viraston ulko- tai sisätiloihin julisteiden kiinnittäminen on kielletty.
(5) Vaalikampanjatarkoitusta palvelevan itsenäisen mainoskaluston sijoittamisessa on sovellettava julkisten tilojen käytöstä annettuja säädöksiä.
(6) Juliste on sijoitettava niin, että se ei peitä toisen ehdokkaan tai valitsijayhdistyksen julistetta ja että se voidaan poistaa vahinkoa aiheuttamatta. Sen, joka julisteen kiinnittää tai sen, jonka puolesta juliste on kiinnitetty, on poistettava juliste äänestyksestä seuraavan 30 päivän aikana.

Kokous

43 § (1) Vaalikokoukset ovat julkisia. Järjestyksen säilymisestä vastaa kokouksen järjestäjä.
(2) Vaalikampanjaa varten valtiolliset ja kunnalliset elimet voivat antaa kaikille yhtenäisin ehdoin ehdokkaiden ja ehdokkaita asettavien valitsijayhdistysten käyttöön tiloja ja muuta tarvittavaa kalustoa. Valtiollisen tai kunnallisen viraston rakennuksessa ei saa käydä vaalikampanjaa eikä pitää vaalikokouksia, paitsi niillä alle viidensadan asukkaan paikkakunnilla, joissa ei ole käytettävissä muuta yhteisön käyttöön tarkoitettua rakennusta.

Radio- ja televisio-ohjelmat

44 § (1) Vaalikampanjan aikana sähköiset viestimet voivat antaa yhtenevin ehdoin ohjelma-aikaa ehdokkaille ja ehdokkaita asettaville valitsijayhdistyksille poliittiseen mainontaan. Poliittiseen mainokseen ei saa liittää mielipidettä tai sitä arvioivaa selitystä.
(2) Sähköisten viestimien vaalikampanjaan osallistumiseen on sovellettava radio- ja televisiotoiminnasta annetun lain säädöksiä.

Tietojen antaminen

45 § (1) Henkilötieto- ja osoiterekisterien keskusvirasto antaa vaaliluetteloon otettujen äänioikeutettujen suku- ja etunimet sekä osoitteet yhtenevin ehdoin, maksua vastaan ehdokkaiden tai valitsijayhdistysten pyynnöstä niiden käyttöön äänestyspäivää edeltävän 20. päivän jälkeen. Tiedot voidaan pyyttää myös sukupuolen, iän tai osoitteen mukaan ryhmiteltyinä.
(2) Paikallisen vaalitoimiston johtaja antaa jäljennöksen nähtäville asetetusta vaaliluettelosta ehdokkaan tai valitsijayhdistyksen kirjallisesta pyynnöstä, maksua vastaan ja yhtenevin ehdoin äänestyspäivää edeltävän 20. päivän jälkeen, korkeintaan äänestyspiirien mukaan ryhmiteltyinä, ehdokkaan tai valitsijayhdistyksen käyttöön.
(3) (1) - (2) momentin mukaisesti luovutettuja tietoja saa käyttää yksinomaan vaalikampanjaan. Niiden käyttö muuhun tarkoitukseen tai niiden antaminen henkilöille tai järjestölle, joilla ei ole niiden käyttöoikeutta, tai toiselle ehdokkaalle tai valitsijayhdistykselle on kielletty. Saadut tiedot on hävitettävä äänestyspäivänä ja tästä laadittu pöytäkirja on toimitettava kolmen päivän kuluessa tiedot antaneelle viranomaiselle.
(4) Ehdokkaille ja valitsijayhdistyksille ei niiden vaalikampanjaa varten paikallisen vaalitoimiston johtajan ja henkilötieto- ja osoiterekisterien keskusviraston lisäksi saa muu valtiollinen tai kunnallinen elin antaa omasta rekisteristään henkilötietoja.

VII LUKU
 
PUOLTOÄÄNI

46 § (1) Ehdokkaalle voi antaa puoltoäänen kannatuslipukkeella. Kannatuslipukkeet tulee toimittaa äänioikeutetuille samanaikaisesti ilmoitusten kanssa.
(2) Ehdokkaalle voi antaa puoltoäänen äänioikeutettu, jonka asuinpaikka on vaalipiirissä.
(3) Ehdokkaalle voi antaa puoltoäänen äänestystä edeltävään 23. päivään asti.
(4) Puoltoääntä ei voi perua.
47 § (1) Kannatuslipukkeella ehdokkaalle voi antaa puoltoäänen luovuttamalla kannatuslipukkeen ehdokkaalle tai valitsijayhdistyksen edustajalle.
(2) Äänioikeutetuille toimitetusta kannatuslipukkeesta on käytävä selville, mistä vaalista on kysymys. Puoltoäänen antava äänioikeutettu kirjoittaa lipukkeeseen oman suku- ja etunimensä, osoitteensa, henkilötunnuksensa ja kannattamansa ehdokkaan suku- ja etunimen, valitsijayhdistyksen nimen tai toteaa, että ehdokas on riippumaton. Äänioikeutettu allekirjoittaa kannatuslipukkeen omakätisesti.
48. § (1) Kannatuslipukkeita voi kansalaisia häiritsemättä kerätä missä vain, lukuunottamatta (2) momentin tarkoittamaa poikkeusta.
(2) Kannatuslipukkeita ei voi kerätä:
a) työpaikalla työaikana tai työsuhteeseen tai muuhun oikeussuhteeseen nojautuvan työtehtävän suorittamisen aikana,
b) maanpuolustuslaitoksessa tai järjestystä valvovaan elimeen työsuhteessa olevalta henkilöltä työpaikalla tai työtehtävän suorittamisen aikana,
c) julkisen liikenteen kulkuvälineessä,
d) valtiollisten ja kunnallisten elinten toimipaikassa.
(3) Puoltoäänestä sen antajalle tai häneen vedoten toiselle etuisuuden antaminen tai lupaaminen tai puoltoäänestä etuisuuden pyytäminen tai edun tai sen lupauksen vastaanottaminen on kielletty.

Yhteinen ehdokas

49 § (1) Yhteisen ehdokkaan voi asettaa vain sellaisen kannatuslipukkeen pohjalta, johon on merkitty kaikkien yhteisetä ehdokasta ehdottaneiden valitsijayhdistysten nimi.
(2) Jos useampi valitsijayhdistys asettaa ehdokkaan yhdessä, pidetään niitä vaalien kannalta yhtenä valitsijayhdistyksenä.

Mitätön puoltoääni

50 § (1) Puoltoääni on mitätön, jos
a) sitä ei ole annettu virallisella kannatuslipukkeella,
b) sitä ei ole annettu 47 §:n (2) momentin mukaisesti täytetyllä kannatuslipukkeella,
c) se on kerätty rikkomalla puoltoäänen antamista koskevia sääntöjä.
(2) Jos henkilö antaa yhdelle ehdokkaalle useamman puoltoäänen, ovat kaikki hänen antamansa puoltoäänet mitättömiä.
(3) Jos henkilö antaa puoltoäänen useammalle ehdokkaalle, ovat kaikki hänen antamansa puoltoäänet mitättömiä.

Valitsijayhdistyksen ilmoittaminen

51 § (1) Sen valitsijayhdistyksen, joka haluaa asettaa ehdokkaan tai ehdokaslistan, on ilmoitettava tästä tuomioistuimen vahvistaman rekisteröinnin todistavalla jäljennöksellä seuraavasti:
a) jos valitsijayhdistys haluaa asettaa ehdokkaan tai ehdokaslistan useamman läänin tai pääkaupungin ja jonkin läänin alueella, ilmoitus on tehtävä valtakunnalliselle vaalilautakunnalle,
b) jos valitsijayhdistys haluaa asettaa ehdokkaan vain yhden läänin tai pääkaupungin alueella, mutta useammassa eduskunnan henkilökohtaisessa vaalipiirissä tai useammalla paikkakunnalla, ilmoitus on tehtävä alueelliselle vaalilautakunnalle,
c) jos valitsijayhdistys haluaa asettaa ehdokkaan vain yhdessä eduskunnan henkilökohtaisessa vaalipiirissä tai vain yhdellä paikkakunnalla, ilmoitus on tehtävä eduskunnan henkilökohtaisten vaalipiirien vaalilautakunnalle tai paikalliselle vaalilautakunnalle,
(2) Valtakunnallinen vaaalitoimisto pitää luetteloa ilmoitetuista tai rekisteröidyistä valitsijayhdistyksistä.
(3) Ehdokkaan tai ehdokaslistan voi asettaa vain se valitsijayhdistys, joka on ilmoitettu (1) momentin mukaisesti ja luetteloitu 55 §: n mukaisesti.

Ehdokkaan ilmoittaminen

52 § (1) Ehdokas on ilmoitettava kannatuslipukkeet luovuttamalla asiaomaiselle vaalilautakunnalle viimeistään 23:ntena äänestystä edeltävänä päivänä.
(2) Ilmoituksen tulee sisältää ehdokkaan suku- ja etunimi, henkilötunnus, osoite sekä ehdokkaan lausunto siitä, että
a) hän on vaalikelpoinen,
b) suostuu ehdokkaaksi ja
c) että hänellä ei ole virkaa tai tointa, joka olisi esteenä valtuutetun tai kaupungin- tai kunnanjohtajan tehtävän hoitamiselle tai että hän luopuu tällaisesta virasta tai toimesta tultuaan valituksi.
(3) Jos vaalipiirissä kaksi tai useampi samaa suku- ja etunimeä kantava äänioikeutettu haluaa asettua ehdokkaaksi, on myöhemmin ilmoitetun henkilön huolehdittava siitä, että hänet voidaan erottaa aiemmin ilmoitetusta ehdokkaasta niin, että hän käyttää myös toisen etunimen alkukirjainta tai toista etunimeä.

Ehdokaslistan ilmoittaminen

53 § (1) Ehdokaslista on ilmoitettava luovuttamalla listaukseen tarpeellisen ehdokasmäärän todistava ja listan ilmoittamisesta tai listaamisesta 55 §:n (1) momentin mukaisesti annettu todistus.
(2) 52 §:n (2) momentissa säädettyä on sovellettava myös listaan otettuihin ehdokkaisiin.
(3) Ehdokaslistaan voidaan ottaa korkeintaan kolme kertaa niin monta ehdokasta kuin on listan kautta saavutettavien edustajapaikkojen määrä. Listaan otettujen ehdokkaiden keskinäisen järjestyksen määrää valitsijayhdistys eikä järjestystä voi muuttaa listan ilmoittamisen jälkeen. Jos joku listaan otetuista putoaa pois, hänen tilalleen siirtyy järjestyksessä seuraava ehdokas.

Puoltoäänten tarkistaminen

54 § (1) Asianomaisen vaalilautakunnan on tarkastettava puoltoäänet.
(2) Puoltoäänten tarkastaminen tarkoittaa lukumäärän ja 46 §:n (2) momentissa ja 50 §:n (1) momentin a) - b) -kohdissa sekä (2) - (3) momentissa säädetyn tarkistamista sekä kannatuslipukkeen antaneen äänioikeutetun henkilöllisyyden toteamista.

Valitsijayhdistyksen, ehdokkaan ja ehdokaslistan luettelointi

55 § (1) Valitsijayhdistyksen, ehdokkaan ja listan ilmoittamisesta antaa todistuksen vaalitoimisto ja luetteloon ottamisesta puolestaan vaalilautakunta.
(2) Asianomainen vaalilautakunta ottaa luetteloon jokaisen lailliset edellytykset täyttävän valitsijayhdistyksen, ehdokkaan ja ehdokaslistan ilmoittamisesta lasketun kolmen päivän kuluessa.
56 § (1) Vaalilautakunta epää valitsijayhdistyksen luetteloon ottamisen, jos valitsijayhdistys ei täytä lain vaatimia ehtoja.
(2) Vaalilautakunta epää ehdokkaan luetteloon ottamisen, jos ehdokasasettelu ei täytä lain vaatimia ehtoja tai jos ehdokas ei ole antanut laissa säädettyjä lausuntoja.
(3) Vaalilautakunta epää ehdokaslistan luetteloon ottamisen, jos ehdokasasettelu ei täytä lain vaatimia ehtoja.

Ehdokasta koskevat säännökset

57 § Jos äänioikeutettua on kannatettu saman ehdokkuuden piirissä ehdokkaaksi useammassa paikassa, niin hänen on viimeistään 19:nteen vaaleja edeltävään päivään mennessä ilmoitettava, mihin ehdokkuuteen hän suostuu.
58 § Ehdokas putoaa pois, jos hän on ennen äänestyksen alkua kirjallisesti luopunut ehdokkuudesta, menettänyt vaalioikeutensa tai kuollut. Poispudonneen ehdokkaan nimi on poistettava ehdokkaiden luettelosta sekä äänestyslipuista.

Puoltoääneen liittyvien tietojen suojaus

59 § (1) Kannatuslipukkeesta ei saa ottaa jäljennöstä. Jäljennöksenä ei kuitenkaan pidetä ehdokasasettelun hyväksymisen toteamiseksi pidettyä teknistä listaa.
(2) Ehdokasasettelussa puoltoäänen antavan henkilön tiedot eivät ole julkisia. Siinä tapuksessa, että ehdokasasettelusta on tehty valitus, voi asianomainen vaalilautakunta, vaalitoimisto ja tuomioistuin tutkia kannatuslipukkeen tiedot sekä teknisen listan.
(3) Asianomainen vaalilautakunta hävittää kannatuslipukkeet sekä teknisen listan äänestyspäivänä.
(4) Vaalilautakunta voi tarkistaa valitsijayhdistyksen oikeuden asettaa ehdokkaita tuomioistuimen rekisteröimien kansalaisjärjestöjen rekisteristä.
60 § Ehdokkaan on hävitettävä ne kannatuslipukkeet, joita ei ole luovutettu annetuun määräaikaan mennessä, kolmen päivän kuluessa määräajan umpeutumisesta ja tästä hänen on laadittava pöytäkirja. Pöytäkirja on luovutettava vaalilautakunnalle kolmen päivän kuluessa.

VIII LUKU

ÄÄNESTYS

Äänestysaika ja -paikka

61 § (1) Äänestyspäivänä voi äänestää kello 6.00:sta kello 19.00:ään. Jos paikalliset olot niin vaativat, paikallinen vaalilautakunta tai eduskunnan henkilökohtaisen vaalipiirin vaalilautakunta voi päättää, että äänestys aloitetaan jo kello 5.00.
(2) Äänestää voi vain henkilökohtaisesti ja, lukuunottamatta tässä laissa mainittuja poikkeuksia, vain äänioikeutetun asuinpaikan mukaan määräytyvässä äänestyspaikassa.
(3) Jotta liikuntarajoitteisen äänioikeutetun äänestysmahdollisuus voitaisiin taata, tuo vähintään kaksi ääntenlaskulautakunnan jäsentä pyynnöstä liikkuvan vaaliuurnan henkilön kotiin.
(4) Äänestyspaikkaa ei voi lukita äänestysaikana eikä äänestysaikaa voi pidentää tai keskeyttää kuin erityistapauksessa. Jos ääntenlaskulautakunnan jäsenten määrä äänestyspäivänä laskee alle kolmen tai jos äänestäminen muodostuu väistämättömän ulkopuolisen esteen vuoksi mahdottomaksi, läsnäolevien on keskeytettävä äänestäminen välittömästi; vaaliuurna ja asiapaperit on otettava säilöön ja keskeytyksestä on ilmoitettava välittömästi paikallisen vaalitoimiston johtajalle, jotta hän voisi taata laillisesti äänestyksen jatkamisen edllytykset.
62 § (1) Äänestyspaikka ei voi olla sellaisessa rakennuksessa, joka on ehdokkaan tai valitsijayhdistyksen käytössä.
(2) Jokaisessa äänestyspaikassa on oltava äänestyksen esteettömään toimittamiseen tarvittava määrä, vähintään kaksi äänestyskoppia. Äänestyskoppissa on oltava kynä äänestämistä varten.
(3) vaaliuurnia on oltava jokaisessa äänestyspaikassa kaksi tai useampia.

Äänestyksen aloittaminen

63 § Vaaliasiapapereiden ja lomakkeiden esille panemisen jälkeen äänestyspaikassa ei voi oleskella ääntenlaskulautakunnan ja vaalitoimiston jäsenten lisäksi kukaan ulkopuolinen.
64 § (1) Ennen äänestyksen aloittamista ääntenlaskulautakunta tutkii uurnan ensimmäisenä äänestämään saapuneen äänioikeutetun läsnäollessa; tämä ei voi olla ääntenlaskulautakunnan jäsen. Tutkinnan tulos on merkittävä äänestyspöytäkirjaan.
(2) Uurnat on suljettava ensimmäisenä äänestämään saapuneen äänioikeutetun läsnäollessa niin, että niistä ei voi poistaa äänestylippua rikkomatta uurnaa. Tämän jälkeen ääntenlaskulautakunta asettaa uurnaan tarkistuslipun, johon on merkitty tarkistuslipun asetusaika ja jossa on ääntenlaskulautakunnan läsnäolevien jäsenten ja ensimmäisenä äänestävän äänioikeutetun allekirjoitukset.

Äänestystapa

65 § (1) Ääntenlaskulautakunnan johtaja on vastuussa siitä, että järjestys säilyy äänestyspäivänä äänestyspaikalla ja sen ympäristössä, järjestyksen ylläpitoon liittyvät toimet ovat sitovia kaikkiin nähden.
(2) Äänestämisen aikana äänioikeutettu saa oleskella äänestyspaikassa vain vaalioikeuden käyttämiseen kuluvan ajan.
66 § (1) Äänestyspaikassa saa äänestää äänioikeutettu, joka on otettu vaaliluetteloon tai jonka ääntenlaskulautakunta ottaa vaaliluetteloon.
(2) Ääntenlaskulautakunta toteaa henkilöllisyyden ja asuinpaikan toteamiseen soveltuvan henkilöllisyyspaperin nojalla äänestäjän henkilöllisyyden ja sen onko hänet otettu vaaliluetteloon. Ääntenlaskulautakunta ottaa vaaliluetteloon äänioikeutetun,
a) jolla on äänestystodistus ja
b) joka todistaa, että hänen asuinpaikkansa on äänestysalueella, ellei hän esiinny vailla äänioikeutta olevien täysi-ikäisten kansalaisten rekisterissä.
(3) Ääntenlaskulautakunta epää sen äänioikeutetun äänestysoikeuden, joka ei pysty pätevästi todistamaan henkilöllisyyttään ja asuinpaikkaansa tai jota ei lain antamien edellytysten puuttuessa voida ottaa vaaliluetteloon. Ääntenlaskulautakunta pitää kirjaa näistä henkilöistä.
67 § (1) Jos äänestämiselle ei ole estettä, ääntenlaskulautakunta antaa äänioikeutetulle äänestyslipun, joka varustetaan virallisella leimalla äänioikeutetun läsnäollessa.
(2) Tarvittaessa ääntenlaskulautakunta selittää äänestystavan vaikuttamatta äänioikeutetun mielipiteeseen.
(3) Jos yksi ehdokkaista on pudonnut pois äänestyslippujen valmistumisen jälkeen, on ääntenlaskulautakunnan tiedotettava asiasta äänestyspaikalla ilmoituksella sekä tarvittaessa suullisesti äänioikeutetuille. Pois pudonneen ehdokkaan nimi on viivattava yli äänestyslipuista.
(4) Äänioikeutettu todistaa saaneensa äänestyslipun allekirjoittamalla vaaliluettelon. Mikäli äänioikeutettu ei itse pysty kirjoittamaan, ääntenlaskulautakunnan kaksi jäsentä allekirjoittaa vaaliluettelon hänen puolestaan ja ilmoittaa myös allekirjoituksen syyn.
68 § (1) Äänestyslipun täyttämistä varten äänioikeutetun käytössä on äänestyskoppi. Äänioikeutettua ei voi velvoittaa käyttämään äänestyskoppia.
(2) Äänestyslipun täyttämisen aikana äänestyskopissa voi oleskella vain äänioikeutettu. Äänioikeutettu, joka ei osaa lukea tai jonka äänestämisen esteenä on ruumiillinen vamma tai muu syy, voi pyytää toisen äänioikeutetun tai tämän puuttuessa kahden ääntenlaskulautakunnan jäsenen apua.
69 § (1) Hyväksyttävästi voi äänestää vain virallisessa äänestyslipussa olevaa ehdokasta, ehdokaslistaa tai kansanäänestyksen kysymystä ( tässä luvussa: ehdokas). Äänestyslippujen mallit on määrätty liitteissä n:o 2 - 9.
(2) Ehdokasta voi äänestää piirtämällä nimen alla, yläpuolella tai vieressä olevaan ympyrään kaksi toisiaan leikkaavaa viivaa.
(3) Äänestyslippu on mitätön, jos
a) siinä ei ole virallista leimaa,
b) tai jos siinä on useampi ääni kuin laki sallii.
(4) Ääni on mitätön, jos
a) se on annettu (3) momentin mukaisesti mitättömällä äänestyslipulla,
b) sitä ei ole annettu (2) momentin mukaisesti,
c) se on annettu pois pudonneelle ehdokkaalle.
(5) Jos äänestyslippu vastaa muita ehtoja, äänen hyväksymistä ei estä se, jos äänestyslippuun on kirjoitettu jokin huomautus, ehdokkaiden järjestystä on muutettu, ehdokkaan nimi on pyyhitty yli tai siihen on lisätty nimi. 
70 § (1) Äänioikeutettu laittaa äänestyslipun kirjekuoreen ja pudottaa sen ääntenlaskulautakunnan nähden uurnaan.
(2) Jos äänioikeutettu ilmoittaa ennen kuin on pudottanut kirjekuoren uurnaan, että hän on täyttänyt äänestyslipun väärin, ääntenlaskulautakunta ottaa lipun ja antaa tilalle uuden ja merkitsee tämän toimenpiteen pöytäkirjaan. Lautakunta voi antaa äänioikeutetulle uuden äänestyslipun väärin täytetyn tilalle vain kerran.
71 § (1) Ääntenlaskulautakunnan puheenjohtaja sulkee äänestyspaikan kello 19.00. Ne äänioikeutetut, jotka oleskelevat äänestyspaikassa tai sen odotustilassa voivat vielä äänestää. Ääntenlaskulautakunta päättää äänestämisen, kun kaikki ovat äänestäneet.
(2) Äänestyksen päättämisen jälkeen ääniä ei enää saa ottaa vastaan.

IX LUKU

ÄÄNTENLASKENTA

Ääntenlaskenta

72 § (1) Ääntenlaskulautakunnan läsnä olevien jäsenten on yhdessä laskettava kaikki äänestysliput.
(2) Ääntenlaskulautakunta erottaa ensin käyttämättömät ja väärin täytetyt äänestysliput omiksi nipuikseen ja sulkee niput niin, että niistä ei voi ottaa tai niihin lisätä äänestyslippua sinettiä vaurioittamatta.
(3) Ääntenlaskulautakunta toteaa ennen uurnan avaamista sen vahingoittumattomuuden, avaa uurnan ja varmistaa, että tarkastuslipuke on paikoillaan ja vertaa uurnassa olevien äänestyslippujen määrää äänestysalueella äänestäneiden määrään. Voidakseen todeta vaalien tuloksen lautakunta laskee uurnassa olevat äänestysliput ja jättää tyhjät kirjekuoret huomioon ottamatta.
(4) Tämän jälkeen ääntenlaskulautakunta erottaa omaksi ryhmäkseen ja laskee mitättömät äänestysliput. Mitättömyyden syy merkitään äänestyslipun taakse ja ääntenlaskulautakunnan läsnä olevat jäsenet allekirjoittavat sen. Mitättömät äänestysliput kerätään omaksi nipukseen ja nippu suljetaan niin, että siitä ei voi ottaa tai siihen lisätä äänestyslippua sinettiä vaurioittamatta. Nipun päälle on kirjoitettava äänestysalueen järjestysnumero ja nipussa olevien äänestyslippujen lukumäärä.
(5) Jos ääntenlaskulautakunta toteaa, että uurnassa on sellaisen henkilön antama äänestyslippu, jolla ei ole äänestysoikeutta kyseisellä äänestysalueella, se mitätöi yhden jokaiselle ehdokkaalle annetuista äänistä riippuen ilman oikeutta äänestäneiden määrästä.
(6) Hyväksytyt äänestysliput on laskettava kunkin ehdokkaan osalta erikseen ja niputettava ne laskennan jälkeen (4) momentin mukaisesti. Jokaisen nipun päälle on kirjoitettava erikseen ehdokkaan saamien hyväksyttyjen äänien määrä.
(7) Jos kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan äänimäärien välinen ero on vähemmän kuin yksi prosentti kaikille ehdokkaille yhteensä annetuista hyväksytyistä äänistä tai jos ero on pienempi kuin mitättömien äänien määrä, on ääntenlaskulautakunnan laskettava hyväksytyt ja mitättömät äänet uudelleen. Uudelleen laskemista on jatkettava niin kauan, kunnes laskun tulos on yhtenevä jonkin edellisen laskentatuloksen kanssa. Tämä tulos on merkittävä pöytäkirjaan samoin kuin se, että äänet on laskettu uudelleen.

Tuloksen toteaminen

73 § (1) Ääntenlaskulautakunta toteaa yhteenlaskun jälkeen vaalien tuloksen äänestysalueella.
(2) Asianomainen vaalilautakunta laskee viimeistään äänestyksen jälkeisenä päivänä ääntenlaskulautakuntien pöytäkirjojen perusteella äänet ja toteaa vaalien tuloksen.

Pöytäkirja

74 § (1) Ääntenlaskemisesta ja äänestysalueiden tuloksen sekä vaalien tuloksen toteamisesta on laadittava pöytäkirja. Pöytäkirjaa ei voi kirjoittaa lyijykynällä.
(2) Pöytäkirja on laadittava kolmena kappaleena, jotka vaalilautakunnan läsnä olevat jäsenet allekirjoittavat.
(3) Asianomainen vaalilautakunta antaa pyynnöstä pöytäkirjan jäljennöksen ehdokkaiden läsnä oleville edustajille. Vaalilautakunnan puheenjohtaja varmentaa jäljennöksen allekirjoituksellaan ja leimalla.
75 § (1) Ääntenlaskulautakunta toimittaa pöytäkirjat, vaaliasiakirjat, lomakkeet ja äänestysliput sekä uurnan välittömästi paikalliselle vaalitoimistolle.
(2) Yksi pöytäkirjan kappale on nähtävillä asianomaisessa vaalitoimistossa kolmen päivän kuluessa äänestyksen jälkeen.
(3) Äänestysliput on talletettava kaupungin- tai kunnanjohtajan virastoon asianomaisen vaalilautakunnan jäsenten läsnä ollessa ja säilytettävä siellä 90 päivän ajan niin, että ne eivät ole asiattomien henkilöiden saavutettavissa. Mikäli vaalituloksesta tehdään valitus, on ne äänestysliput, joita valitus koskee säilytettävä siihen asti kun asian käsittely saa lainvoimaisen päätöksen. Vaaliasiakirjat pöytäkirjoja lukuun ottamatta on hävitettävä 90 päivän jälkeen.
(4) Pöytäkirjan ensimmäinen kappale on toimitettava asianomaiselle arkistolle 90 päivän kuluttua.

Lomake

76 § (1) Ääntenlaskulautakunnan pöytäkirjanpitäjä täyttää alustavan ääntenlaskun tuloksesta lomakkeen, jonka hän toimittaa välittömästi paikallisen vaalitoimiston, eduskunnan henkilökohtaisen vaalipiirin vaalitoimiston ja paikallisen vaalitoimiston kautta valtakunnalliselle vaalitoimistolle.
(2) Vaalitoimistot julkaisevat alustavan ääntenlaskun vahvistamattoman tuloksen sisältävät tiedotteet.

X LUKU

MUUTOKSENHAKU

Muutoksenhaun yleiset säännöt

77 § (1) Ehdokas, valitsijayhdistys, asianosainen äänioikeutettu tai juridinen henkilö voi tehdä valituksen vaalilakien loukkaukseen vedoten.
(2) Vaalilautakunnan tekemästä valituksen käsittelypäätöksestä tai muusta päätöksestä voi jättää huomautuksen.
(3) Valitus ja vaalilautakunnan päätöksestä tehty huomautus on jätettävä niiden käsittelyyn oikeutetulle vaalilautakunnalle. Muut huomautukset on jätettävä loukkaavan päätöksen tehneelle vaalilautakunnalle, joka jättää sen viimeistään huomautuksen saapumista seuraavana päivänä yhdessä asiakirjojen kanssa ratkaistavaksi asian käsittelyyn oikeutetulle vaalilautakunnalle tai tuomioistuimelle.
78 § (1) Valitus ja huomautus (myöhemmin yhdessä: huomautus) on jätettävä niin, että se tulee perille viimeistään kolmen päivän kuluessa loukkaavasta toiminnasta tai päätöksenteosta laskettuna. Huomautuksen käsittelevä vaalilautakunta tai oikeus tekee päätöksen jätetystä huomautuksesta kolmen päivän kuluessa huomautuksen saapumisesta laskien.
(2) Huomautukseen on sisällytettävä maininta lainvastaisuuden todisteista ja huomautuksen tehneen osoite. Vaillinaisena jätetty huomautus on hylättävä ilman yksityiskohtaista käsittelyä.
(3) Vaalilautakunta kuulee huomautuksen käsiteltäväksi jättänyttä henkilöä. Tässä tapauksessa on myös vastapuolelle annettava mahdollisuus henkilökohtaiseen lausunnon antamiseen.
(4) Tuomioistuin päättää huomautuksesta kolmen istuvan tuomarin tuomarikollegiossa, ilman oikeuskäsittelyä. Tuomioistuimen käsittelyssä on käytettävä juristia. Tuomioistuin kuulee huomautuksen kohteena olevan päätöksen tehneen vaalilautakunnan edustajaa ja huomautuksen käsiteltäväksi jättänyttä henkilöä.
79 § (1) Jos vaalilautakunta tai tuomioistuin hyväksyy huomautuksen, niin se
a) oikaisee lainvastaisen päätöksen tai
b) mitätöi lainvastaisen päätöksen ja voi määrätä vaalit tai osan vaaleista uusittaviksi.
(2) Vaalilautakunnan ja tuomioistuimen päätöksestä on ilmoitettava päätöksentekopäivänä asianosaisille ja asianomaiselle vaalilautakunnalle. Tuomioistuimen päätökseen ei enää voi hakea muutosta.
80 § (1) Ääntenlaskulautakunnan toimivaltaan kuuluvia päätöksiä [30 § (2) mom. a- ja b- kohta] vastaan tehdyistä huomautuksista päättää asianomainen paikallinen tai alueellinen vaalilautakunta. Vaalilautakunnan päätöstä vastaan tehdystä huomautuksesta tekee päätöksen lääninoikeus.
(2) Paikallisen vaalilautakunnan (1) momentissa tarkoitettuihin kuulumattomia päätöksiä ja 31 § (2) momentin l- kohdan mukaan tehtyä päätöstä vastaan jätetyistä huomautuksista päättää asianomainen alueellinen vaalilautakunta. Alueellisen vaalilautakunnan päätöstä vastaan jätetystä huomautuksesta tekee päätöksen pääkaupungin- tai lääninoikeus.
(3) Alueellisen vaalilautakunnan (1) - (2) momentissa tarkoitettuihin kuulumattomia päätöksiä vastaan tehdystä huomautuksesta päättää valtakunnallinen vaalilautakunta.
(4) Valtakunnallisen vaalilautakunnan päätöstä vastaan jätetystä huomautuksesta tekee päätöksen korkein oikeus.
81 § Muutoksenhaun yleisiä sääntöjä on noudatettava vaaliluettelon laatimista koskevissa sekä vaalilautakunnan tuloksen toteamispäätöstä vastaan tehdyissä muutosvaatimuksissa ottaen huomioon 82 - 85 §:ssä säädetyt poikkeukset.

Vaaliluettelon laatimista koskeva oikaisuvaatimus

82 § (1) Vaaliluettelosta poisjättämistä tai vaaliluetteloon ottamista vastaan voi jättää oikaisuvaatimuksen sinä aikana, kun vaaliluettelo on nähtävillä. Henkilö, joka on poistettu vaaliluettelosta 16 § (4) tai (5) momentin mukaisesti, voi jättää valituksen kolmen päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut ilmoituksen poisjättämisestä.
(2) Oikaisuvaatimus on jätettävä paikallisen vaalilautakunnan puheenjohtajalle, joka päättää siitä kolmen päivän kuluessa. Hylätystä oikaisuvaatimuksesta äänioikeutettu voi jättää huomautuksen sen ilmoittamista seuraavan kolmen päivän kuluessa asianomaiselle paikalliselle tuomioistuimelle ja Budapestissä Pestin keskuskäräjäoikeudelle. Asiasta päättää yksi tuomari.
(3) Jos oikeus toteaa huomautuksen perustelluksi, se määrää vaaliluettelon korjattavaksi ja muussa tapuksessa hylkää huomautuksen.
83 § Paikallisen vaalitoimiston johtajan ja oikeuden päätöksestä on ilmoitettava asianosaiselle ja huomautuksen jättäneelle, oikeuden päätöksestä on ilmoitettava myös paikallisen vaalitoimiston johtajalle.

Vaalilautakunnan tuloksen toteavasta päätöksestä tehty muutosvaatimus

84 § Ääntenlaskulautakunnan äänestysalueen tuloksen toteavasta päätöksestä [73 § (1) mom.] voi tehdä huomautuksen vain yhdessä vaalilautakunnan vaalien tuloksen toteavasta päätöksestä tehdyn huomautuksen kanssa.
85 § (1) Vaalilautakunnan vaalien tuloksen toteavasta päätöksestä [73 § (2) mom.] voi tehdä huomautuksen viittaamalla siihen, että
a) ääntenlaskulautakunnan äänestysalueen tuloksen toteava päätös on ollut lainvastainen, tai että
b) äänestysalueen tuloksenlaskentaa ja vaalien tuloksen toteamista koskevia sääntöjä on loukattu.
Huomautus on jätettävä loukkaavan päätöksen tehneelle vaalilautakunnalle viimeistään vaalilautakunnan tekemää päätöstä seuraavana päivänä.
(2) Huomautuksen käsittelyyn oikeutettu vaalilautakunta päättää huomautuksesta viimeistään sen saapumista seuraavana päivänä. Vaalilautakunnan päätöksestä on huomautus jätettävä loukkaavan päätöksen tehneelle vaalilautakunnalle viimeistään vaalilautakunnan tekemää päätöstä seuraavana päivänä. Oikeus päättää huomautuksesta viimeistään sen saapumista seuraavana päivänä.

TOINEN OSA

ERINÄISET SÄÄNNÖKSET

XIII LUKU

VALTAKUNNALLINEN KANSANÄÄNESTYS

116 § I - X luvuissa sekä 89 §:ssä säädettyä tulee soveltaa valtakunnallisessa kansanäänestyksessä ottaen huomioon tässä luvussa säädetyt poikkeukset.

Kansanäänestysaloite

117 § (1) Valtakunnallinen vaalilautakunta vahvistaa oikeussäännösten mukaisen allekirjoitusten keräyslistan ja äänestyskysymyksen oikeellisuuden niiden jättämistä seuraavan 30 päivän kuluessa.
(2) Valtakunnallisen vaalilautakunnan allekirjoitusten keräyslistaa ja äänestyskysymyksen oikeellisuutta koskeva päätös on julkistettava kahdeksan päivän kuluessa valtion virallisessa lehdessä.
118 § (1) 130 § (1) momentin mukaisen valitusajan tuloksettomana päättymistä seuraavana päivänä tai sinä päivänä, kun valitustapauksessa perustuslakioikeus on vahvistanut oikeellisuuden toteavan päätöksen ja se on julkistettu valtion virallisessa lehdessä, varustaa valtakunnallisen vaalitoimiston johtaja allekirjoitusten keräyslistan mallikappaleen laillisuuden todistavalla klausuulilla. Allekirjoitusten keräämisen voi aloittaa laillisuuden todistavalla klausuulilla varustetun allekirjoitusten keräyslistan jäljennöksellä.
(2) Allekirjoitusten keräämisessä on sovellettava 46 § (2) ja (4) momentissa, 48 §:ssä, 50 § (1) momentin c- kohdassa ja (2) momentissa sekä 54 §:ssä, 59 §:ssä ja 60 §:ssä säädettyjä, tässä luvussa säädetyt poikkeukset huomioon ottaen.
(3) Jokainen allekirjoitusten keräyslista on aloitettava kansanäänestykseen ehdotetulla kysymyksellä. Allekirjoitusten on oltava kysymyksen kanssa samalla sivulla.
(4) Omakätisen allekirjoituksen lisäksi on allekirjoitusten keräyslistaan merkittävä, allekirjoituksen oikeellisuuden toteamiseksi myös allekirjoittajan suku- ja etunimet, osoite sekä henkilötunnus.
(5) Allekirjoituksia keräävä henkilö allekirjoittaa allekirjoitusten keräyslistan.
118/A § (1) Jos allekirjoitusten keräämistä ei ole saatu päätökseen kansanedustajien vaaleja tai kunnallisvaaleja ja kaupungin- tai kunnanjohtajien vaaleja edeltävään 41. päivään mennessä, on siihen mennessä kerätyt allekirjoitukset sisältävät listat toimitettava viimeistään vaaleja edeltävänä 40. päivänä valtakunnalliselle vaalilautakunnalle. Allekirjoitusten kerääminen keskeytetään valtakunnallisesta kansanäänestyksestä ja kansalaisaloitteesta annetun vuoden 1998 III lain 3 § (2) momentissa säädetyn määräajan ajaksi.
(2) Vaalipäivää seuraavana 41. päivänä varustaa valtakunnallisen vaalitoimiston johtaja allekirjoitusten keräyslistan mallikappaleen uudella laillisuuden toteavalla klausuulilla. Allekirjoitusten keräämistä voidaan jatkaa vain uudella laillisuuden todistavalla klausuulilla varustetun mallikappaleen jäljennöksellä perustuslain 28/E §:ssä säädetyn määräajan päättymiseen saakka. Keskeytysaikaa ei lasketa mukaan määräaikaan.
119 § (1) Allekirjoitusten tarkistaminen tarkoittaa hyväksyttyjen allekirjoitusten määrän toteamista tilastollisten ja matemaattisten menetelmien avulla kansanäänestysaloitteen allekirjoittaneiden äänioikeutettujen tietojen henkilötieto- ja osoiterekisteriä ja vailla äänioikeutta olevien täysi-ikäisten kansalaisten rekisteriä käyttäen. Jos käytetty tilastollinen ja matemaattinen todennäköisyyden laskemismenetelmä ei takaa tarvittavaa määrää hyväksyttyjä allekirjoituksia, on allekirjoitusten tarkistamista jatkettava tutkimalla allekirjoitukset yksitellen niin kauan, kunnes aloite voidaan ilman mitään epäilystä todeta hyväksyttäväksi tai hylättäväksi.
(2) Aloitteen tehneiden edustaja voi olla paikalla allekirjoitusten tarkistamisessa.
(3) Allekirjoitusten tarkistaminen on tehtävä aloitteen jättämistä seuraavan 45 päivän kuluessa.
120 § (1) Jos allekirjoitusten tarkistamisen aikana herää epäilys tiettyjen allekirjoitusten alkuperäisyydestä ja näiden allekirjoitusten hyväsyttävyys tai hylättävyys vaikuttaa aloitteen hyväksyttävyyteen, voi valtakunnallinen vaalilautakunta tarkistaa henkilöllisyyden henkilötieto- ja osoiterekisterien keskusviraston tai paikallisen elimen tai paikallisen vaalitoimiston johtajan avustuksella.
(2) Mikäli henkilöllisyys joudutaan tarkistamaan (1) momentin mukaisesti, pitenee tarkistukselle säädetty määräaika 30 päivällä.
121 § Allekirjoitusten keräyslistat on hävitettävä 30 päivän kuluessa siitä, kun allekirjoitukset on tarkistettu tai muutoksenhakumenettely on päätetty.

Kansanäänestyksen ja sen ajankohdan määrääminen

122 § (1) Kansanäänestys on määrättävä pidettäväksi vähintään 35 päivää ennen äänestyspäivää.
(2) Kansanäänestys voidaan määrätä pidettäväksi myös (1) momentin tarkoittaman ajan kuluessa, jos tasavallan presidentti on jo aiemmin määrännyt kansanäänestyksen ajankohdan ja siihen on aikaa vielä ainakin 20 päivää ja uuden kysymyksen yhtäaikainen alistaminen kansanäänestykseen ei vaaranna äänestyksen toimittamisen laillisuutta.
(3) Kansanäänestyksen ja sen ajankohdan määräämisestä annettu säännös on julkistettava valtion virallisessa lehdessä.
123 § Kansanäänestyksen vaaliluettelo on asetettava nähtäville 18 päivää ennen äänestystä. Äänioikeutetuille on lähetettävä ilmoitus vaaliluetteloon ottamisesta viimeistään 16.:ntena äänestystä edeltävänä päivänä.

Vaaliviranomaiset

124 § (1) Kansanäänestyksessä toimivat seuraavat vaalilautakunnat:
a) ääntenlaskulautakunta,
b) niillä paikkakunnilla, joilla on vain yksi äänestyalue, ääntenlaskulautakunnan tehtäviä hoitava paikallinen vaalilautakunta,
c) alueellinen vaalilautakunta,
d) valtiollinen vaalilautakunta.
(2) Kansanäänestyksessä toimivat seuraavat vaalitoimistot:
a) paikallinen vaalitoimisto,
b) eduskunnan henkilökohtaisen vaalipiirin vaalitoimisto,
c) alueellinen vaalitoimisto,
d) valtakunnallinen vaalitoimisto.
125 § (1) Aloitteen tekijät voivat lähettää yhden yhteisen valtuutetun, valtakunnallista vaalilautakuntaa lukuun ottamatta, kuhunkin vaalilautakuntaan ja ne puolueet, joilla on eduskuntaryhmä mutta jotka eivät ole aloitteen tekijöitä, voivat kukin lähettää yhden valtuutetun.
(2) Yhden yhteisen edustajan valtakunnallisen vaalilautakunnan jäseneksi voivat valtuuttaa ne aloitteen tehneet järjestöt, joilla ei ole eduskuntaryhmää.

Äänestys

126 § (1) Äänestyksen, tuloksen toteamisen ja muutoshakemusten aikana on jokainen kansanäänestykseen annettu kysymys käsiteltävä erikseen.
(2) Mikäli kysymyksiä on useampia, on ne merkittävä jatkuvalla järjestysnumerolla merkittynä äänestyslippuun siinä järjestyksessä, kuin ne on määrätty kansanäänestykseen.

Ääntenlaskenta

127 § (1) Sovellettaessa 72 §:ä on „ehdokas” tässä tapauksessa vastaus.
(2) Jos äänestyslipussa on useampia kysymyksiä, on äänestyslipulla annetut hyväksytyt äänet laskettava kysymyksittäin erikseen. Jos äänioikeutettu on antanut yhteen kysymykseen useampia vastauksia, ovat nämä äänet mitättömiä, mikä kuitenkaan ei vaikuta äänestyslipun hyväksymiseen. Sekä hyväksyttyjä että mitättömiä ääniä sisältävät äänestysliput on niputettava erikseen. Nipun päälle on kirjoitettava kysymyksittäin sekä vastauksittain eriteltynä hyväksyttyjen äänten määrä.
128 § Valtakunnallinen vaalilautakunta toteaa kansanäänestyksen tuloksen ääntenlaskulautakuntien pöytäkirjojen perusteella heti ne saatuaan.
129 § Valtakunnallinen vaalilautakunta tiedottaa kansanäänestyksen tuloksesta kirjallisesti tasavallan presidentille ja eduskunnan puhemiehelle sekä julkaisee tiedoksiannon valtion virallisessa lehdessä.

Muutoksenhaku

130 § (1) Valtakunnallisen vaalilautakunnan allekirjoitusten keräyslistan ja konkreettisen kysymyksen oikeellisuuden vahvistamista koskevasta päätöksestä voi jättää huomautuksen päätöksen tiedoksiantoa seuraavan viidentoista päivän kuluessa perustuslakioikeudelle osoitettuna valtakunnalliselle vaalilautakunnalle.
(2) Eduskunnan kansanäänestyksen määräävästä sekä pakollisen kansanäänestyksen määräämisen hylkäämistä koskevasta päätöksestä voi jättää huomautuksen päätöksen tiedoksiantoa seuraavan kahdeksan päivän kuluessa perustuslakioikeudelle osoitettuna valtakunnalliselle vaalilautakunnalle. Valtakunnallinen vaalilautakunta tiedottaa huomautuksen jättämisestä välittömästi eduskunnan puhemiehelle ja kansanäänestyksen määräävää päätöstä vastaan jätetystä huomautuksesta myös tasavallan presidentille.
(3) Perustuslakioikeus käsittelee huomautuksen kiireellisenä. Perustuslakioikeus vahvistaa valtakunnallisen vaalilautakunnan tai eduskunnan päätöksen tai mitätöi sen ja määrää valtakunnallisen vaalilautakunnan tai eduskunnan uusiin toimenpiteisiin.
(4) Ääntenlaskulautakunnan toimivaltaan kuuluvia päätöksiä [30 § (2) mom. a)- ja b) -kohta] ja paikallisen vaalilautakunnan 31 § (2) momentin l)-kohdan perusteella tekemää päätöstä vastaan jätetystä huomautuksesta päättää asianomainen alueellinen vaalilautakunta. Alueellisen vaalilautakunnan päätöstä vastaan jätetystä huomautuksesta päättää pääkaupungin- tai lääninoikeus.